Analyysi hoitotarvikelogistiikan kehityskohteista : Tilaus-toimitusketjun pullonkaulojen avaaminen teknologian avulla
Inkari, Jukka (2023-05-12)
Analyysi hoitotarvikelogistiikan kehityskohteista : Tilaus-toimitusketjun pullonkaulojen avaaminen teknologian avulla
Inkari, Jukka
(12.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953554
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060953554
Tiivistelmä
Hoitotarvikelogistiikka on mielenkiintoinen ja suhteellisen vähän tunnettu aihealue. Tässä
tutkimuksessa selvitetäänkin, millainen yhden organisaation hoitotarvikelogistiikan prosessi on
sekä millaisia pullonkauloja tässä prosessissa ilmenee, jotta toimintaa voidaan kehittää
parempaan suuntaan.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään kattavasti sekä tilaus-toimitusketjuja, että toiminnan
tehostamista niin yleisesti kuin teknologiankin näkökulmasta. Tilaus-toimitusketjuja tarkastellaan
yleisesti, jonka jälkeen kuvataan, mitä hoitotarvikelogistiikka on. Tämän jälkeen tarkastellaan
yleisiä toimitusketjustrategioita ja luvun lopuksi toimitusketjun mittaamisen periaatteita, josta
päästään toiseen lukuun, joka on toiminnan tehostaminen. Tässä käsitellään tehokkuuden
lisäämisen yleisiä periaatteita, tehostamista teknologian avulla sekä tehokkuuden lisäämiseen
vaikuttavia rajoittavia tekijöitä.
Teorian pohjalta saadaan viitekehys empiiriselle osuudelle. Tämä tutkimus on toteutettu
laadullisella menetelmällä. Aineisto on kerätty pääsääntöisesti teemahaastatteluiden avulla, jonka
lisäksi on hyödynnetty havainnointia yrityksen toimitiloissa sekä erinäisiä dokumentteja. Aineisto
on analysoitu käyttäen sekä selittämiseen, että ymmärtämiseen pyrkivää lähestymistapaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, kuinka hoitotarvikelogistiikalla on paljon yhteisiä piirteitä myös
teollisuuden logistiikkaan esimerkiksi keskusvarastossa tapahtuvien vaiheiden osalta.
Kehityskohteita on monia, ja teemoittain ne jakautuvat roolien ja vastuiden epäselvyyteen sekä
koulutuksen vajavaisuuteen, konkreettisiin ongelmiin, kuten tilojen ahtauteen, järjestelmä--
puutteisiin sekä informaation kulun puutteisiin.
Tiivistetysti ongelma- ja kehityskohteet voidaan nähdä suurena määränä manuaalista työtä, joka
johtaa resurssipulaan. Näitä ongelmakohteita voidaan lähteä kehittämään niin toimintatapoja
muuttamalla, kuin myös teknologisia ratkaisuja lisäämällä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa
viivakooditeknologian sekä RFID -teknologian lisääminen, automatisaation ja automaattisen
päätöksenteon tuominen mukaan toimintaan sekä uusien järjestelmien, kuten
palvelupyyntöjärjestelmän käyttöön ottaminen. Jatkotutkimusta voisi tehdä syventymällä jonkin
tietyn yksikön kehityskohteisiin tai vaihtoehtoisesti selvittämällä, millainen vaikutus
reaaliaikaisen informaationkulun saavuttamisella olisi resurssipulaan.
tutkimuksessa selvitetäänkin, millainen yhden organisaation hoitotarvikelogistiikan prosessi on
sekä millaisia pullonkauloja tässä prosessissa ilmenee, jotta toimintaa voidaan kehittää
parempaan suuntaan.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään kattavasti sekä tilaus-toimitusketjuja, että toiminnan
tehostamista niin yleisesti kuin teknologiankin näkökulmasta. Tilaus-toimitusketjuja tarkastellaan
yleisesti, jonka jälkeen kuvataan, mitä hoitotarvikelogistiikka on. Tämän jälkeen tarkastellaan
yleisiä toimitusketjustrategioita ja luvun lopuksi toimitusketjun mittaamisen periaatteita, josta
päästään toiseen lukuun, joka on toiminnan tehostaminen. Tässä käsitellään tehokkuuden
lisäämisen yleisiä periaatteita, tehostamista teknologian avulla sekä tehokkuuden lisäämiseen
vaikuttavia rajoittavia tekijöitä.
Teorian pohjalta saadaan viitekehys empiiriselle osuudelle. Tämä tutkimus on toteutettu
laadullisella menetelmällä. Aineisto on kerätty pääsääntöisesti teemahaastatteluiden avulla, jonka
lisäksi on hyödynnetty havainnointia yrityksen toimitiloissa sekä erinäisiä dokumentteja. Aineisto
on analysoitu käyttäen sekä selittämiseen, että ymmärtämiseen pyrkivää lähestymistapaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, kuinka hoitotarvikelogistiikalla on paljon yhteisiä piirteitä myös
teollisuuden logistiikkaan esimerkiksi keskusvarastossa tapahtuvien vaiheiden osalta.
Kehityskohteita on monia, ja teemoittain ne jakautuvat roolien ja vastuiden epäselvyyteen sekä
koulutuksen vajavaisuuteen, konkreettisiin ongelmiin, kuten tilojen ahtauteen, järjestelmä--
puutteisiin sekä informaation kulun puutteisiin.
Tiivistetysti ongelma- ja kehityskohteet voidaan nähdä suurena määränä manuaalista työtä, joka
johtaa resurssipulaan. Näitä ongelmakohteita voidaan lähteä kehittämään niin toimintatapoja
muuttamalla, kuin myös teknologisia ratkaisuja lisäämällä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa
viivakooditeknologian sekä RFID -teknologian lisääminen, automatisaation ja automaattisen
päätöksenteon tuominen mukaan toimintaan sekä uusien järjestelmien, kuten
palvelupyyntöjärjestelmän käyttöön ottaminen. Jatkotutkimusta voisi tehdä syventymällä jonkin
tietyn yksikön kehityskohteisiin tai vaihtoehtoisesti selvittämällä, millainen vaikutus
reaaliaikaisen informaationkulun saavuttamisella olisi resurssipulaan.