”Pakko myöntää, ettei mulla oikeen oo hajuakaan” : Luokanopettajaopiskelijoiden ohjelmoinnillisen ajattelun minäpystyvyys
Vänttinen, Lasse (2023-05-23)
”Pakko myöntää, ettei mulla oikeen oo hajuakaan” : Luokanopettajaopiskelijoiden ohjelmoinnillisen ajattelun minäpystyvyys
(23.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454877
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061454877
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään luokanopettajaopiskelijoiden kokemaa ohjelmoinnillisen ajattelun osaamista. Tutkimuksessa vertaillaan luokanopettajaopiskelijoiden kokemaa ohjelmoinnillisen ajattelun osaamista heidän sukupuolensa ja vuosikurssinsa mukaan. Ohjelmoinnillinen ajattelu voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen, joihin kuuluu algoritminen ajattelu, ongelman purkaminen osiin, yleistäminen ja hahmontunnistus, abstrakti ajattelu ja arviointikyky. Ohjelmoinnillinen ajattelu ei ole välttämättä koodausta tai tietokoneen käyttöä. Se on sen sijaan tietokoneiden käyttämän logiikan, ongelmanratkaisukeinojen ja käskyjen antamista tarvittavassa järjestyksessä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että luokanopettajaopiskelijat ovat kokeneet ohjelmoinnillisen ajattelun taitonsa vahvemmiksi saatuaan koulutusta aiheesta. Tämän perusteella muodostettiin hypoteesi, että ohjelmoinnillisen ajattelun taitonsa kokisivat vahvemmiksi ylemmän vuosikurssin opiskelijat.
Tutkimus oli luonteeltaan pääasiallisesti kvantitatiivinen. Tämä tutkimus suoritettiin vapaaehtoisena Webropol-kyselylomakkeena, joka jaettiin Turun yliopiston Turun ja Rauman kampuksen luokanopettajaopiskelijoille. Aineisto kerättiin vuoden 2022 loppupuoliskolla ja oli luonteeltaan poikkileikkausaineisto. Webropol-kyselylomakkeesta saatu aineisto syötettiin analysoitavaksi IBM SPSS Statistics 27-ohjelmaan, jossa aineistoa käsiteltiin vertailemalla osallistuneiden luokanopettajaopiskelijoiden vastauksia keskenään. Tutkimukseen osallistui 70 luokanopettajaopiskelijaa, joista naisia oli 53 ja miehiä 17. Kyselylomakkeen avulla kerätystä datasta luotiin summamuuttuja, jolla pyrittiin mittaamaan osallistujien itse kokemaa ohjelmoinnillisen ajattelun tasoa.
Mies- ja naispuolisten luokanopettajaopiskelijoiden välillä havaittiin merkitsevää eroa koetussa ohjelmoinnillisen ajattelun osaamisessa. Tuloksista havaittiin, että miespuoliset luokanopettajaopiskelijat kokivat hallitsevansa ohjelmoinnillisen ajattelun vahvemmin, siinä missä naispuoliset luokanopettajaopiskelijat kokivat hallitsevansa tämän heikommin. Eri vuosikurssien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa ohjelmoinnillisen ajattelun hallinnassa. Valtaosa vastaajista koki ohjelmoinnillisen ajattelun hallintansa huonoksi.
Tutkimus oli luonteeltaan pääasiallisesti kvantitatiivinen. Tämä tutkimus suoritettiin vapaaehtoisena Webropol-kyselylomakkeena, joka jaettiin Turun yliopiston Turun ja Rauman kampuksen luokanopettajaopiskelijoille. Aineisto kerättiin vuoden 2022 loppupuoliskolla ja oli luonteeltaan poikkileikkausaineisto. Webropol-kyselylomakkeesta saatu aineisto syötettiin analysoitavaksi IBM SPSS Statistics 27-ohjelmaan, jossa aineistoa käsiteltiin vertailemalla osallistuneiden luokanopettajaopiskelijoiden vastauksia keskenään. Tutkimukseen osallistui 70 luokanopettajaopiskelijaa, joista naisia oli 53 ja miehiä 17. Kyselylomakkeen avulla kerätystä datasta luotiin summamuuttuja, jolla pyrittiin mittaamaan osallistujien itse kokemaa ohjelmoinnillisen ajattelun tasoa.
Mies- ja naispuolisten luokanopettajaopiskelijoiden välillä havaittiin merkitsevää eroa koetussa ohjelmoinnillisen ajattelun osaamisessa. Tuloksista havaittiin, että miespuoliset luokanopettajaopiskelijat kokivat hallitsevansa ohjelmoinnillisen ajattelun vahvemmin, siinä missä naispuoliset luokanopettajaopiskelijat kokivat hallitsevansa tämän heikommin. Eri vuosikurssien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa ohjelmoinnillisen ajattelun hallinnassa. Valtaosa vastaajista koki ohjelmoinnillisen ajattelun hallintansa huonoksi.