Numeroiden voima politiikan journalismissa
Ylöstalo, Hanna; Koskinen, Henri; Poutanen, Mikko; Lepistö, Taru (2023-06-15)
Numeroiden voima politiikan journalismissa
Ylöstalo, Hanna
Koskinen, Henri
Poutanen, Mikko
Lepistö, Taru
(15.06.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9352-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9352-9
Tiivistelmä
Raportti käsittelee kvantifiointia, eli numeroiden tuottamista ja käyttöä, politiikassa ja politiikan journalismissa. Lähtökohta on tiedonsosiologinen havainto, että kvantifioinnista on tullut keskeinen yhteiskunnallista elämää kuvaava ja tuottava käytäntö. Myös poliittisessa keskustelussa ja tietopohjaisessa päätöksenteossa numeroista on tullut ennennäkemättömän tärkeitä. Numeroista esimerkiksi haetaan oikeutusta ja tieteellistä auktoriteettia poliittisille päätöksille ja politiikkaa arvioidaan niiden avulla. Politiikan journalismi hyödyntää, kanavoi ja myös tuottaa kvantifioitua tietoa.
Raportissa tutkitaan, mitä numerot tekevät politiikan journalismissa. Vaikka numerot yhdistetään mielikuvissa objektiiviseen, neutraaliin ja matemaattisen tarkkaan tietoon, kvantifiointi kuvaa ja tulkitsee maailmaa aina jostakin näkökulmasta. Samalla se tuottaa tietynlaisen kuvan maailmasta rajaamalla mittaamisen tai laskemisen kohteen, kiinnittämällä huomion joihinkin asioihin ja jättämällä toiset asiat huomiotta.
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat kvantifioinnin sosiologiassa ja episteemisen hallinnan analytiikassa. Näistä lähtökodista kvantifiointia tarkastellaan sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa myös tuottaa sosiaalista todellisuutta erilaisin laskemisen, mittaamisen ja kategorioinnin käytännöin. Kvantifioinnin kyky muokata maailmaa tekee siitä myös vallan käytännön, mihin tutkimuksessa viitataan numeroiden voimalla. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten kvantifiointi toimii episteemisenä hallintana politiikan journalismissa?
Tutkimuksessa tarkastellaan numeroiden voimaa kahden politiikka-alueen, tasa-arvo- ja työllisyyspolitiikan uutisoinnissa. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomista 2015-2021 kerättyyn media-aineistoon (N=526) sekä tasa-arvo- ja työllisyyspolitiikalle keskeisen kvantifioidun tiedon tuottajien ja käyttäjien, eli tutkijoiden, ministeriöiden viranomaisten sekä toimittajien haastatteluihin (N=9).
Sekä tasa-arvo- että työllisyyspolitiikan journalismissa kvantifioitu tieto mukailee ja vahvistaa politiikan taloudellistumista, jossa taloutta ja talouspolitiikkaa koskevat arvot, päämäärät, toimintatavat ja mittarit ovat alkaneet enenevästi määrittää kaikkea politiikkaa. Vaikka tasa-arvo ja työllisyyspolitiikan journalismissa käytetty tieto on luonteeltaan poliittista, ei tiedon poliittinen tausta ja tavoitteet näy uutisoinnissa. Kvantifioitua tietoa käsitellään maailmaa neutraalisti kuvailevana, vaikkakin suhteellisen usein myös tiedon epäjohdonmukaisuuksia tai sitä koskevia kiistoja näkyväksi tehden.
Politiikalle keskeisen kvantifioidun tiedon tuottajien sekä politiikan ja talouden toimittajien haastattelut osoittavat, että numeroiden tuottamiseen ja käyttöön liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä, joita kaikki toimijat pyrkivät parhaansa mukaan käsittelemään. Työn arki, kiire ja erilaisten resurssien puute kuitenkin edellyttävät monissa tilanteissa näiden epävarmuustekijöiden työntämistä sivuun.
Raportti tarjoaa lopuksi toimittajille vinkkejä numeroiden lukutaitoon, eli kvantifioidun tiedon refleksiiviseen, vastuulliseen ja eettiseen käyttöön.
Raportissa tutkitaan, mitä numerot tekevät politiikan journalismissa. Vaikka numerot yhdistetään mielikuvissa objektiiviseen, neutraaliin ja matemaattisen tarkkaan tietoon, kvantifiointi kuvaa ja tulkitsee maailmaa aina jostakin näkökulmasta. Samalla se tuottaa tietynlaisen kuvan maailmasta rajaamalla mittaamisen tai laskemisen kohteen, kiinnittämällä huomion joihinkin asioihin ja jättämällä toiset asiat huomiotta.
Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ovat kvantifioinnin sosiologiassa ja episteemisen hallinnan analytiikassa. Näistä lähtökodista kvantifiointia tarkastellaan sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa myös tuottaa sosiaalista todellisuutta erilaisin laskemisen, mittaamisen ja kategorioinnin käytännöin. Kvantifioinnin kyky muokata maailmaa tekee siitä myös vallan käytännön, mihin tutkimuksessa viitataan numeroiden voimalla. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten kvantifiointi toimii episteemisenä hallintana politiikan journalismissa?
Tutkimuksessa tarkastellaan numeroiden voimaa kahden politiikka-alueen, tasa-arvo- ja työllisyyspolitiikan uutisoinnissa. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomista 2015-2021 kerättyyn media-aineistoon (N=526) sekä tasa-arvo- ja työllisyyspolitiikalle keskeisen kvantifioidun tiedon tuottajien ja käyttäjien, eli tutkijoiden, ministeriöiden viranomaisten sekä toimittajien haastatteluihin (N=9).
Sekä tasa-arvo- että työllisyyspolitiikan journalismissa kvantifioitu tieto mukailee ja vahvistaa politiikan taloudellistumista, jossa taloutta ja talouspolitiikkaa koskevat arvot, päämäärät, toimintatavat ja mittarit ovat alkaneet enenevästi määrittää kaikkea politiikkaa. Vaikka tasa-arvo ja työllisyyspolitiikan journalismissa käytetty tieto on luonteeltaan poliittista, ei tiedon poliittinen tausta ja tavoitteet näy uutisoinnissa. Kvantifioitua tietoa käsitellään maailmaa neutraalisti kuvailevana, vaikkakin suhteellisen usein myös tiedon epäjohdonmukaisuuksia tai sitä koskevia kiistoja näkyväksi tehden.
Politiikalle keskeisen kvantifioidun tiedon tuottajien sekä politiikan ja talouden toimittajien haastattelut osoittavat, että numeroiden tuottamiseen ja käyttöön liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä, joita kaikki toimijat pyrkivät parhaansa mukaan käsittelemään. Työn arki, kiire ja erilaisten resurssien puute kuitenkin edellyttävät monissa tilanteissa näiden epävarmuustekijöiden työntämistä sivuun.
Raportti tarjoaa lopuksi toimittajille vinkkejä numeroiden lukutaitoon, eli kvantifioidun tiedon refleksiiviseen, vastuulliseen ja eettiseen käyttöön.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [760]