Opiskelijoiden tulevaisuuskuvia Suomen puolueista

Abstract

Useissa Euroopan maissa on ollut käynnissä kehityssuunta, jossa uusia puolueita on noussut puoluekentälle vastaamaan uudempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja maahanmuuttoon. Myös Suomen puoluejärjestelmä on ollut muutoksessa uudempien puolueiden noustua haastamaan kolmen perinteisen (kokoomus, keskusta ja SDP) valta-asemaa. Niin mediassa kuin tutkijayhteisön keskuudessa on puhuttu puoluekentän pirstaloitumisesta sekä puolueiden kriisistä. Murroksen syinä on pidetty perinteisten jakolinjojen merkityksen vähenemistä, identiteettipolitiikan nousua sekä syvempiä äänestäjien ja puolueiden välisten suhteiden muutoksia. 1970-luvulla teollistuneissa länsimaissa havaittu sukupolvien välinen arvojen muutos on ollut omiaan vaikuttamaan poliittisiin jakolinjoihin, jotka eivät enää perustu ensisijaisesti taloudellisiin konflikteihin, vaan postmaterialististen arvojen välisiin vastakkainasetteluihin.

Tutkielmassa tarkastellaan, millaisena Suomen yliopistojen politiikan tutkimuksen opiskelijat näkevät suomalaisten puolueiden tulevaisuuden. Tutkimuksen näkökulma keskittyy erityisesti siihen, minkä jakolinjojen opiskelijat näkevät jakavan puoluejärjestelmää tulevaisuudessa. Näin ollen tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat eri jakolinjateoriat lähtien Lipsetin ja Rokkanin 1960-luvulla kehittämästä klassikkoteoriasta päättyen uudempiin postmodernien arvojen nousuun (Inglehart) ja identiteettipolitiikkaan keskittyviin sekä Suomessa tunnistettuihin ja tulevaisuudessa mahdollisesti nouseviin jakolinjoihin. Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena kaikissa niissä Suomen yliopistoissa, joissa politiikan tutkimusta voi opiskella. Tutkimuksen menetelminä hyödynnetään sekä kvantitatiivisia menetelmiä että kvalitatiivista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia aineiston avovastausten analysoimiseksi. Valitut kvantitatiiviset menetelmät ovat erilaiset kuvailevat menetelmät, ristiintaulukointi, pääkomponenttianalyysi sekä logistinen regressioanalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa aineistosta teoreettiseen viitekehykseen peilaten, millaisia tulevaisuuskuvia Suomessa opiskelevilla politiikan tutkimuksen opiskelijoilla on Suomen puolueista, ja mitkä tekijät kohderyhmän keskuudessa vaikuttavat näihin tulevaisuuskuviin.

Analyysi osoittaa, että opiskelijat näkevät puolueiden roolin olevan muutoksessa muiden politiikan teon paikkojen noustessa puolueiden rinnalle. Oleellisin tulevaisuuden jakolinjoja koskeva löydös on ympäristön ja talouskasvun välinen konflikti, joka nähdään keskeisimmäksi puoluejärjestelmää jakavaksi tekijäksi. Toiseksi merkittävimpinä tulevaisuuden jakolinjoina näyttäytyvät useat GAL– TAN-ulottuvuuteen kytkeytyvät jakolinjat. Vasemmisto – oikeisto -jakolinjan kohdalla analyysi antaa viitteitä siitä, että opiskelijat näkevät ennemmin radikaalien taloudellisten uudistusten vaikuttavan merkittävästi tulevaisuuden puolueisiin kuin perinteisemmän talouspoliittisen vastakkainasettelun. Analyysin tulokset heijastelevat pitkälti aiempaa tutkimusta nostaen kuitenkin esiin yhden täysin uuden jakolinjan, joka rakentuu tekoälyn ja robotiikan säätelyn ympärille. Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittavat, että parhaiten opiskelijoiden suhtautumista jakolinjoihin tulevaisuuden puoluejärjestelmien jakajina selittävät vastaajan sukupuoli sekä se, kuinka tärkeänä itselleen vastaaja pitää ihmisoikeusarvoja.