Maan ja kertomusten merkitykset Patricia Gracen romaanissa Potiki
Kunnas, Tuuli (2023-05-03)
Maan ja kertomusten merkitykset Patricia Gracen romaanissa Potiki
Kunnas, Tuuli
(03.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555488
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555488
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani analysoin maan ja kertomusten merkityksiä ja yhteenkietoutumista Patricia Gracen Potiki-romaanissa. Potiki kuvaa Tamihanojen maoriyhteisön maaoikeustaistelua Aotearoassa (Uusi-Seelanti).
Valtakulttuuria edustava aluerakentaja, jonka Tamihanojen perhe nimeää Dollarimieheksi, haluaa rakentaa turistikeskuksen Tamihanojen esivanhempien maille. Kostona kauppojen epäonnistumisesta Dollarimies esimerkiksi sytyttää suvun talon tuleen.
Sovellan useita eri teoreettisia lähtökohtia, mutta asetan tutkimukseni erityisesti osaksi postkoloniaalista kirjallisuudentutkimusta. Maorikulttuurin suulliset tarinankerrontaperinteet ja maorimytologia ovat tutkielmassani keskeisessä asemassa.
Tulkitsen Dollarimiehen väkivallan olevan osa kolonialismin jatkumoa ja siten romaani vaatii asutuskolonialismin logiikan ymmärtämisen. Tulkintani mukaan Potiki kritisoi länsimaalaista kapitalistista kehitystä. Maa asettuu romaanissa kolonialistisen vallan taisteluareenaksi.
Analysoin lisäksi romaanin tarinoita, kerronnallista rakennetta ja myyttejä. Tulkitsen romaanin rakentuvan maorikulttuurin suullisen perinteen whaikōreron kaltaisesti. Whaikōrero-perinne paikallistaa romaanin siten intiimillä tavalla Tamihanojen esivanhempien maille. Analysoin Tamihanojen yhteisön jaettuja tarinoita, erityisesti niiden ajallista ulottuvuutta.
Analyysini mukaan teoksen kolme hahmoa, perheen lapsi Toko sekä vanhemmat Roimata ja Hemi, personifioivat maorimytologian myyttejä. Tulkitsen, että teoksessa uudelleeneletään maorimytologian luomismyyttiä, jonka kautta pohdin Tamihanojen sukujuurten yhteenkietoutumista yhteisön itsemäärämisoikeuteen.
Tutkielmani todistaa, kuinka maaoikeudet ja itsemäärämisoikeus ovat Gracen teoksessa erottamattomalla tavalla toisiinsa linkittyneitä. Tulkintani mukaan perheen jaetut tarinat ovat olennaisessa osassa yhteisön kääntyessä kulttuurisesti merkityksellisten ja perinteisten elinkeinojen ja -tapojen puoleen.
Valtakulttuuria edustava aluerakentaja, jonka Tamihanojen perhe nimeää Dollarimieheksi, haluaa rakentaa turistikeskuksen Tamihanojen esivanhempien maille. Kostona kauppojen epäonnistumisesta Dollarimies esimerkiksi sytyttää suvun talon tuleen.
Sovellan useita eri teoreettisia lähtökohtia, mutta asetan tutkimukseni erityisesti osaksi postkoloniaalista kirjallisuudentutkimusta. Maorikulttuurin suulliset tarinankerrontaperinteet ja maorimytologia ovat tutkielmassani keskeisessä asemassa.
Tulkitsen Dollarimiehen väkivallan olevan osa kolonialismin jatkumoa ja siten romaani vaatii asutuskolonialismin logiikan ymmärtämisen. Tulkintani mukaan Potiki kritisoi länsimaalaista kapitalistista kehitystä. Maa asettuu romaanissa kolonialistisen vallan taisteluareenaksi.
Analysoin lisäksi romaanin tarinoita, kerronnallista rakennetta ja myyttejä. Tulkitsen romaanin rakentuvan maorikulttuurin suullisen perinteen whaikōreron kaltaisesti. Whaikōrero-perinne paikallistaa romaanin siten intiimillä tavalla Tamihanojen esivanhempien maille. Analysoin Tamihanojen yhteisön jaettuja tarinoita, erityisesti niiden ajallista ulottuvuutta.
Analyysini mukaan teoksen kolme hahmoa, perheen lapsi Toko sekä vanhemmat Roimata ja Hemi, personifioivat maorimytologian myyttejä. Tulkitsen, että teoksessa uudelleeneletään maorimytologian luomismyyttiä, jonka kautta pohdin Tamihanojen sukujuurten yhteenkietoutumista yhteisön itsemäärämisoikeuteen.
Tutkielmani todistaa, kuinka maaoikeudet ja itsemäärämisoikeus ovat Gracen teoksessa erottamattomalla tavalla toisiinsa linkittyneitä. Tulkintani mukaan perheen jaetut tarinat ovat olennaisessa osassa yhteisön kääntyessä kulttuurisesti merkityksellisten ja perinteisten elinkeinojen ja -tapojen puoleen.