”A Call for Action” Arvot ja ympäristötoimijuus COP26 -kokoukseen liittyvien uskonnollisten toimijoiden julistuksissa
Karvinen, Hanna (2023-04-28)
”A Call for Action” Arvot ja ympäristötoimijuus COP26 -kokoukseen liittyvien uskonnollisten toimijoiden julistuksissa
Karvinen, Hanna
(28.04.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555501
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555501
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan uskonnollisten toimijoiden ympäristöarvoja ja
käsitystä heidän omasta toimijuudestaan. Näkökulma ja aineisto on rajattu yhteentoista
uskonnollisten toimijoiden kirjoittamaan vetoomukseen, jotka on osoitettu YK:n vuonna 2021
pitämälle kansainväliselle ilmastokokoukselle, COP26:lle. Tutkimuksen lähtökohdat
kiinnittyvät 1960-luvulle juontuvaan ympäristöheräämiseen sekä viime vuosikymmeninä
kasvaneeseen ympäristöhuoleen kiihtyvän luontokadon ja ilmaston lämpenemisen myötä.
Myös uskonnolliset liikkeet ovat enenevissä määrin alkaneet reflektoida luontoarvojaan sekä
osallistumaan kansainväliseen keskusteluun ympäristöongelmista. Tutkimuksen tarkoituksena
oli laadullisen sisällönanalyysin menetelmien avulla nostaa esille uskonnollisten toimijoiden
ajankohtaista ympäristötoimijuutta sekä sitä, millaisia arvoja kestävämmän elämän sekä
luonnon ja ihmisen suhteen rakentamiseen liitetään.
Tutkimustulosten mukaan ympäristökriisin välttämiseksi uskonnolliset toimijat tarjoavat
hyveellisen ihmisen ideaalia, jonka ympäristöarvot kulminoituvat vähempiosaisten
auttamiseen, kunnioittamiseen, oikeudenmukaisuuteen sekä kestävyyteen vastavuoroisen ja
vastuullisen luontosuhteen rakentamisessa. Arvot painottuivat ensisijaisesti antroposentrisiin ja
luonnon välinearvoon perustuviin arvoihin, mutta marginaalinen biosentristen ja luonnon
itseisarvoa korostava arvojen joukko oli myös nähtävissä. Arvojen perustelut linkittyvät melko
vahvasti uskonnollisiin traditioihin, oppeihin ja Jumalan sanaan, mutta pohjautuvat myös
sekulaareihin lähteisiin, kuten tieteelliseen tutkimukseen sekä poliittisiin sopimuksiin.
Toimijuuden osalta aineiston kirjoittajat näkivät roolinsa ensisijaisesti ympäristötoimintaan
kutsujina ja kannustajina. Toimijuutta rakennettiin myös konkreettisen kestävämmän
toiminnan ympärille sekä oman tradition, arvojen tai asenteiden reflektiolle, jonka myötä
positiivisen muutoksen nähtiin olevan mahdollinen. Toimijuutta tarkastellessa esiin nousi myös
koko ihmiskunnan puolesta rakennettu kuva ympäristöstä ja sen ongelmista vastuussa olevasta
toimijasta. Muut eniten aineistosta mainitut toimijat viittaavat ihmisiin ja yhteisöihin,
uskonnollisiin sekä valtiollisiin toimijoihin. Tutkimuksen kapean ja rajatun aineiston vuoksi ei
voida tehdä päätelmiä uskonnollisten liikkeiden kokonaisvaltaisesta ympäristöarvojen tai
toimijuuden rakennelmasta. Tulokset kuitenkin heijastelevat vahvasti traditioiden laajempaa
linjaa, asenteita ja arvoja ihmisen ja ympäristön välisten suhteiden järjestämisessä.
käsitystä heidän omasta toimijuudestaan. Näkökulma ja aineisto on rajattu yhteentoista
uskonnollisten toimijoiden kirjoittamaan vetoomukseen, jotka on osoitettu YK:n vuonna 2021
pitämälle kansainväliselle ilmastokokoukselle, COP26:lle. Tutkimuksen lähtökohdat
kiinnittyvät 1960-luvulle juontuvaan ympäristöheräämiseen sekä viime vuosikymmeninä
kasvaneeseen ympäristöhuoleen kiihtyvän luontokadon ja ilmaston lämpenemisen myötä.
Myös uskonnolliset liikkeet ovat enenevissä määrin alkaneet reflektoida luontoarvojaan sekä
osallistumaan kansainväliseen keskusteluun ympäristöongelmista. Tutkimuksen tarkoituksena
oli laadullisen sisällönanalyysin menetelmien avulla nostaa esille uskonnollisten toimijoiden
ajankohtaista ympäristötoimijuutta sekä sitä, millaisia arvoja kestävämmän elämän sekä
luonnon ja ihmisen suhteen rakentamiseen liitetään.
Tutkimustulosten mukaan ympäristökriisin välttämiseksi uskonnolliset toimijat tarjoavat
hyveellisen ihmisen ideaalia, jonka ympäristöarvot kulminoituvat vähempiosaisten
auttamiseen, kunnioittamiseen, oikeudenmukaisuuteen sekä kestävyyteen vastavuoroisen ja
vastuullisen luontosuhteen rakentamisessa. Arvot painottuivat ensisijaisesti antroposentrisiin ja
luonnon välinearvoon perustuviin arvoihin, mutta marginaalinen biosentristen ja luonnon
itseisarvoa korostava arvojen joukko oli myös nähtävissä. Arvojen perustelut linkittyvät melko
vahvasti uskonnollisiin traditioihin, oppeihin ja Jumalan sanaan, mutta pohjautuvat myös
sekulaareihin lähteisiin, kuten tieteelliseen tutkimukseen sekä poliittisiin sopimuksiin.
Toimijuuden osalta aineiston kirjoittajat näkivät roolinsa ensisijaisesti ympäristötoimintaan
kutsujina ja kannustajina. Toimijuutta rakennettiin myös konkreettisen kestävämmän
toiminnan ympärille sekä oman tradition, arvojen tai asenteiden reflektiolle, jonka myötä
positiivisen muutoksen nähtiin olevan mahdollinen. Toimijuutta tarkastellessa esiin nousi myös
koko ihmiskunnan puolesta rakennettu kuva ympäristöstä ja sen ongelmista vastuussa olevasta
toimijasta. Muut eniten aineistosta mainitut toimijat viittaavat ihmisiin ja yhteisöihin,
uskonnollisiin sekä valtiollisiin toimijoihin. Tutkimuksen kapean ja rajatun aineiston vuoksi ei
voida tehdä päätelmiä uskonnollisten liikkeiden kokonaisvaltaisesta ympäristöarvojen tai
toimijuuden rakennelmasta. Tulokset kuitenkin heijastelevat vahvasti traditioiden laajempaa
linjaa, asenteita ja arvoja ihmisen ja ympäristön välisten suhteiden järjestämisessä.