Maalittamisen erilliskriminalisointi yleisten kriminalisointiperiaatteiden puitteissa

Abstract

Tutkielmassa pyrin antamaan kattavan kokonaiskuvan maalittamisen kriminaalipoliittisesta asemasta Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida tulisiko maalittaminen säätää rikoslaissa rangaistavaksi teoksi sekä olisiko tämä mahdollista kriminalisontiperiaatteiden puitteissa. Tarkasten maalittamista kokonaisvaltaisena ilmiönä yhteiskunnassamme ja selvitän maalittamisen haitallisuutta ja ominaispiirteitä. Tarkastelen erilliskriminalisoinnin tarpeellisuutta ensin jo voimassa olevan lainsäädännön näkökulmasta ja selvitän, voisiko maalittamisesta tuomiota jo olemssa olevien rikoslainsäädösten puitteissa. Lähteinä käytän tutkimusongelman kannalta keskeistä lainsäädäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Pääasiallisina lähteinä toimivat Sakari Melanderin väitöskirja Kriminalisointiteoria : rangaistavaksi säätämisen oikeudelliset rajoitukset sekä Mika Illmanin selvitys Järjestelmällinen häirintä ja maalittaminen. Tutkin maalittamisen eri ulottuvuuksia ja tarkastelen voimassaolevaa lainsäädäntöä tulkitsemalla onko erilliskriminalisointi välttämätöntä, vai voitaisiinko maalittamiseen puuttua voimassaolevaa rikoslakia hyödyntäen. Tällaisia lainkohtia ovat muun muassa vainoamista, laitonta uhkausta, vaalirikosta ja poliittisten toimintavapauksien loukkaamista koskevat rikoslainsäädökset. Nämä eivät kuitenkaan ole riittävä keino torjua maalittamista, vaan näen erilliskriminalisoinnin tarpeellisena maalittamisen laaja-alaisuuden johdosta. Tarkastelen maalittamista kriminalisointiperiaatteiden puitteissa ja sillä uuden kriminalisoinnin tulee noudattaa näitä periaatteita ollakseen hyväksyttävä ja oikeudenmukainen. Maalittamisen erilliskriminalisoinnin suurimmat haasteet olisivat perusoikeuksien näkökulmasta sananvapauden toteutumisen turvaaminen ja kriminalisointiperiaatteiden näkökulmasta laillisuusperiaatteeseen sisältyvien tarkkarajaisuus- ja täsmällisyysvaatimusten täyttyminen. Nämä haasteet eivät kuitenkaan aseta ylitsepääsemätöntä estettä maalittamisen erilliskriminalisoinnille. Tutkimukseni johtopäätös on, että maalittaminen tulisi säätää rikoslaissa rangaistavaksi teoksi ja se olisi mahdollista yleisiä kriminalisointiperiaatteita kunnioittaen. Tutkimustulokseni mukaan nykyinen rikoslainsäädäntö ei ole riittävä torjumaan maalittamista, joten erilliskriminalisointi on tarpeen kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Avainsanat: Maalittaminen, erilliskriminalisointi, sananvapaus, kriminalisointiperiaatteet, sosiaalinen media.