Yliopisto-opiskelijoiden kokemat liikkumisen ja digitaalisen pelaamisen merkitykset : Luokanopettajakoulutuksen, tietotekniikan ja liikuntatieteen opiskelijoihin kohdistuva kyselytutkimus
Sipponen, Immo; Tuomela, Aaro (2023-05-29)
Yliopisto-opiskelijoiden kokemat liikkumisen ja digitaalisen pelaamisen merkitykset : Luokanopettajakoulutuksen, tietotekniikan ja liikuntatieteen opiskelijoihin kohdistuva kyselytutkimus
Sipponen, Immo
Tuomela, Aaro
(29.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555152
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555152
Tiivistelmä
Aiemman tutkimuksen mukaan digitaalisen pelaamisen määrä on kasvanut ja liikkumisen määrä on laskenut. Aihe on ollut mediassa paljon esillä, mutta siitä huolimatta liikkumisen ja digitaalisen pelaamisen välistä yhteyttä ja näiden elämänalojen merkitystä nuorille aikuisille ei ole juuri tutkittu. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka paljon aikaa kolmen eri alan yliopisto-opiskelijat käyttävät digipelaamiseen ja liikkumiseen sekä minkälaisia merkityksiä he antavat kyseisille aktiviteeteille ja miten he arvottavat näitä merkityksiä. Lisäksi tutkittavien liikunnalle ja digipelaamiselle antamia merkityksiä ja niiden koettua tärkeyttä vertailtiin keskenään sukupuolen ja opiskelualan mukaan.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui luokanopettajaopiskelijoita, tietotekniikan opiskelijoita sekä liikuntatieteiden opiskelijoita kahdesta eri yliopistosta (n=141). Tutkimuksessa havaittiin, että sekä liikkumista että digipelaamista harrastetaan eniten irtautuakseen arjesta ja saadakseen tekemisestä iloa. Itse asiassa merkityksiä vertailtaessa digipelaamisen ja liikkumisen koetut merkitysprofiilit muistuttivat paljon toisiaan, vaikka liikkumista arvostettiin yleisesti hieman enemmän.
Tutkimustulosten mukaan miehet pelaavat digipelejä huomattavasti naisia enemmän, mutta molemmat sukupuolet liikkuvat suunnilleen yhtä paljon. Eri opiskelualoja tutkiessa huomatiin tietotekniikan opiskelijoiden pelaavan digipelejä keskimäärin muita enemmän ja liikuntatieteiden opiskelijoiden liikkuvan muita enemmän, mikä vastasi ennakko-odotuksia. Luokanopettajaopiskelijat sijoittuivat molemmissa toiminnoissa keskiväliin. Sen sijaan digipelaamiseen ja liikkumiseen käytetyn ajan välillä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Johtopäätöksenä ei ole viitteitä siitä, että vaikka liikunta ja digipelaaminen näyttävät palvelevan pitkälti samoja funktioita, että digitaalinen pelaaminen olisi syrjäyttämässä liikunnan harrastamisen tai sen koetun merkityksen pitkälle koulutettujen nuorten aikuisten kohdalla. Lisää tutkimusta aiheesta on kuitenkin tarpeellista tehdä.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistui luokanopettajaopiskelijoita, tietotekniikan opiskelijoita sekä liikuntatieteiden opiskelijoita kahdesta eri yliopistosta (n=141). Tutkimuksessa havaittiin, että sekä liikkumista että digipelaamista harrastetaan eniten irtautuakseen arjesta ja saadakseen tekemisestä iloa. Itse asiassa merkityksiä vertailtaessa digipelaamisen ja liikkumisen koetut merkitysprofiilit muistuttivat paljon toisiaan, vaikka liikkumista arvostettiin yleisesti hieman enemmän.
Tutkimustulosten mukaan miehet pelaavat digipelejä huomattavasti naisia enemmän, mutta molemmat sukupuolet liikkuvat suunnilleen yhtä paljon. Eri opiskelualoja tutkiessa huomatiin tietotekniikan opiskelijoiden pelaavan digipelejä keskimäärin muita enemmän ja liikuntatieteiden opiskelijoiden liikkuvan muita enemmän, mikä vastasi ennakko-odotuksia. Luokanopettajaopiskelijat sijoittuivat molemmissa toiminnoissa keskiväliin. Sen sijaan digipelaamiseen ja liikkumiseen käytetyn ajan välillä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Johtopäätöksenä ei ole viitteitä siitä, että vaikka liikunta ja digipelaaminen näyttävät palvelevan pitkälti samoja funktioita, että digitaalinen pelaaminen olisi syrjäyttämässä liikunnan harrastamisen tai sen koetun merkityksen pitkälle koulutettujen nuorten aikuisten kohdalla. Lisää tutkimusta aiheesta on kuitenkin tarpeellista tehdä.