Nuorten vapaa-ajan merkitys fyysisen väkivallan uhrikokemuksille : Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tuloksia
Ivanis, Goran (2023-06-05)
Nuorten vapaa-ajan merkitys fyysisen väkivallan uhrikokemuksille : Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tuloksia
Ivanis, Goran
(05.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555092
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555092
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen 16–18-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan yhteyttä väkivallan uhrikokemuksiin. Teoreettinen lähtökohtani tässä tutkielmassa on käytännönläheinen hyödyntäen vapaa-ajan ja fyysisen väkivallan teorioita. Nuorten vapaa-aikaa tarkastelen laajalla sosiaalisia merkityksiä korostavalla näkökulmalla. Myös väkivallan kirjallisuuden tarkastelu painottuu väkivallan sosiaalisiin merkityksiin. Näin ollen esimerkiksi evolutiiviset, biologiset tai psykologiset vapaa-ajan ja väkivallan teoriat jäävät vähemmälle huomiolle. Sosiaalisia merkityksiä painottava teoreettinen tarkastelu on tutkimuksellinen valinta, jonka avulla linkitän yhteen tutkimuksen kahta teoreettista kokonaisuutta. Näiden kahden kokonaisuuden, eli vapaa-ajan ja fyysisen väkivallan risteyskohdasta muodostuu tutkimukseni teoreettinen kehys.
Tutkimukseni on määrällinen ja aineistona käytän vuoden 2019 kouluterveyskyselyä. Kysely on maanlaajuinen ja täten tutkimuksen perusjoukkona on koko 16–18-vuotiaiden nuorten ikäryhmä. Aineiston analyysi on toteutettu SPSS-ohjelmalla hyödyntäen ristiintaulukoinnin ja logistisen regression menetelmiä.
Tutkimustulokset osoittavat nuorten vapaa-ajan ja väkivallan uhrikokemusten olevan toisiinsa yhteydessä, mutta tässä tutkimuksessa tarkastelussa olleiden vapaa-ajan muuttujien olevan heikommin yhteydessä väkivaltaa kokevien nuorten ryhmään. Vapaa-ajan ja fyysisen väkivallan välillä merkittävin yhteys löytyi alkoholinkäytön kohdalla. Raittius oli yhteydessä väkivallan uhrikokemusten puuttumiseen. Harrastamista kuvaavilla muuttujilla oli puolestaan heikoimmat yhteydet nuorten fyysisen väkivallan uhrikokemuksiin. Ohjatulla harrastamisella ei ollut tässä tutkimuksessa yhteyttä nuorten väkivallan uhrikokemuksiin, eikä harrastamisen valvonta siis vaikuta vähentävän fyysisen väkivallan uhrikokemuksia.
Tutkimustulokset ovat linjassa muutamien aikaisempien tutkimusten kanssa ja antavat kuvan heterogeenisestä väkivaltaa kokevien nuorten joukosta. Jatkossa olisi tämän tutkimuksen näkökulmasta mielenkiintoista tutkia eroja ja yhtäläisyyksiä fyysistä väkivaltaa kokevien nuorten ryhmän sisällä.
Tutkimukseni on määrällinen ja aineistona käytän vuoden 2019 kouluterveyskyselyä. Kysely on maanlaajuinen ja täten tutkimuksen perusjoukkona on koko 16–18-vuotiaiden nuorten ikäryhmä. Aineiston analyysi on toteutettu SPSS-ohjelmalla hyödyntäen ristiintaulukoinnin ja logistisen regression menetelmiä.
Tutkimustulokset osoittavat nuorten vapaa-ajan ja väkivallan uhrikokemusten olevan toisiinsa yhteydessä, mutta tässä tutkimuksessa tarkastelussa olleiden vapaa-ajan muuttujien olevan heikommin yhteydessä väkivaltaa kokevien nuorten ryhmään. Vapaa-ajan ja fyysisen väkivallan välillä merkittävin yhteys löytyi alkoholinkäytön kohdalla. Raittius oli yhteydessä väkivallan uhrikokemusten puuttumiseen. Harrastamista kuvaavilla muuttujilla oli puolestaan heikoimmat yhteydet nuorten fyysisen väkivallan uhrikokemuksiin. Ohjatulla harrastamisella ei ollut tässä tutkimuksessa yhteyttä nuorten väkivallan uhrikokemuksiin, eikä harrastamisen valvonta siis vaikuta vähentävän fyysisen väkivallan uhrikokemuksia.
Tutkimustulokset ovat linjassa muutamien aikaisempien tutkimusten kanssa ja antavat kuvan heterogeenisestä väkivaltaa kokevien nuorten joukosta. Jatkossa olisi tämän tutkimuksen näkökulmasta mielenkiintoista tutkia eroja ja yhtäläisyyksiä fyysistä väkivaltaa kokevien nuorten ryhmän sisällä.