Etelä-Korean paikkamielikuva Helsingin Sanomien uutisdiskursseissa vuosina 2020–2021
Malmikko, Anna (2023-05-31)
Etelä-Korean paikkamielikuva Helsingin Sanomien uutisdiskursseissa vuosina 2020–2021
Malmikko, Anna
(31.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555701
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555701
Tiivistelmä
Mediamaantieteessä keskitytään paikan, tilan ja paikkamielikuvan käsitteisiin, joita media omalla toiminnallaan luo. Aasia on ollut median kiinnostuksen kohteena etenkin koronavuosina 2020–2021. Suomessa on kuitenkin tutkittu median luomia paikkamielikuvia Aasiasta vielä vähän. Suomen luotetuimpiin medioihin kuuluvan Helsingin Sanomien diskurssit vaikuttavat lukijoidensa paikkamielikuviin artikkeliensa ja uutistensa välityksellä. Tässä mediamaantieteen tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaisia paikkoja ja paikkamielikuvia Helsingin Sanomat on artikkeleissaan luonut Etelä-Koreasta vuosina 2020–2021. Artikkeleita tarkasteltiin kriittisen diskurssianalyysin kautta, jossa tekstien sisällöstä pyritään löytämään merkityksiä, jotka omalta osaltaan luovat paikkamielikuvia tarkastelun kohteena olevasta paikasta. Artikkeleita tarkasteltiin sekä yleisellä sisällöllisellä tasolla, että myöhemmin tarkemman analyysin kautta. Analyysin kautta koottiin edelleen laajempia teemoja, joiden kautta tarkasteltiin Helsingin Sanomien luomaa paikkamielikuvaa Etelä-Koreasta. Tutkimuksen tarkasteluajanjakson aikana Helsingin Sanomat julkaisi yhteensä 330 Etelä-Koreaa koskevaa artikkelia, 205 vuonna 2020 ja 125 vuonna 2021. Näistä artikkeleista Etelä-Korea oli pääuutisena vuonna 2020 32 artikkelissa ja vuonna 2021 33 artikkelissa. Eniten Etelä-Koreaa koskevia artikkeleita julkaistiin lehden Ulkomaat ja Urheilu -osioissa molempina vuosina. Etelä-Koreaa pääuutisena käsitelleet uutiset koskettivat vuonna 2020 eniten koronaa ja vuonna 2021 maan yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä. Tarkemman kielellisen analyysin kohteena olevat kolme artikkelia käsittelivät koronan levinneisyyttä, naisten salakuvaamista sekä maan entisen presidentin armahdusta. Tutkimuksen perusteella Helsingin Sanomien artikkeleista erotettiin kolme laajaa teemaa: sensaatiomaisuus, Etelä-Korea ja Pohjois-Korea sekä korona. Sensaatiomaisuuden kautta Helsingin Sanomat luo Etelä-Koreasta mielikuvaa hyperseksuaalisesta paikasta, jossa seksuaalirikokset ovat jokapäiväisiä, presidentit korruptoituneita ja jossa niin ihmisten kuin eläinten on vaikea saada oikeutta. Etelä-Korean ja Pohjois-Korean teeman kautta lehti puolestaan luo kuvaa sotaisasta ja epätasapainoisesta alueesta, jossa sodan uhka on alati läsnä. Korona-teeman kautta Helsingin Sanomat loi Etelä-Koreasta kuvaa teknologisesti edistyneenä koronan vastaisen taistelun mallimaana. Vaikka Helsingin Sanomien paikkamielikuva oli tutkimuksen perusteella pääsääntöisesti negatiivissävytteistä, oli artikkeleissa myös tuotu esille Etelä-Korean koronan vastaiset toimet ja maan menestys niin viihteen kuin urheilun osalta. Suomalaisen median luoman Etelä-Korean paikkamielikuvan tarkempi tutkimus ja ymmärrys voisi edistää niin aasialaisten kuin aasialaista alkuperää olevien asemaa Suomessa. In Media Geography, also known as Communications Geography, the focus is on the concepts of space, lace, and place representation. Media creates these phenomena through their different means of action. Asia has been the focus of media interest especially during the so called covid years of 2020 and 2021. In Finland, the media’s role in place representation has not yet been widely studied in the field of Geography. However, the discourses in one of the most trustworthy news medias of Finland, Helsingin Sanomat for example, affect how the readers perceive the places shown in the newspaper’s articles. This research studies what kind of places and place representation the newspaper Helsingin Sanomat has created of South Korea during 2020-2021. The research was done using discourse analysis, where the researcher’s aim is to find meanings inside the text. These meanings in turn create place representation of the study subject. The articles were studied both on a general level and through an indepth text analysis of three articles. Larger themes were then compiled, which were later combined to represent the different place representations of South Korea by Helsingin Sanomat. During the study period, Helsingin Sanomat published 330 articles that mentioned South Korea; 205 articles in 2020 and 125 articles in 2021. Of these, South Korea was the main news in 32 articles in 2020 and 33 articles in 2021. The highest number of articles that mentioned South Korea were found in the sections Ulkomaat (Foreign countries) and Urheilu (Sports). The news where South Korea was the focus were most found in articles handling covid in 2020, and the South Korean society in 2021. The three articles that were analyzed in more depth handled the spread of covid, the spycam problem of South Korea and the pardoning of a former president. Based on the analysis three themes were recognized: sensationalism, South Korea and North Korea, and covid. Through the theme of sensationalism Helsingin Sanomat created a place representation of South Korea as a hypersexual place of everyday sexual crimes, corrupt presidents and as a place where justice is hard to realize. The theme South Korea and North Korea represented South Korea as a place of war and instability. Through the covid theme, Helsingin Sanomat represented South Korea as a place of advanced technology and as a model country in the fight against covid. Even though the overall place representation of South Korea in Helsingin Sanomat was somewhat negative, the articles did bring forth positive representations too. The fight against covid and the success of various Korean entertainers and sports stars showed a more positive place representation of the country. The continued study of Finnish media and how they represent South Korea and other Asian countries would raise awareness and understanding of both Asians and Finnish Asians in Finland.