Miesten suhtautuminen isän hoivavastuuseen
Savukoski, Eveliina (2023-06-15)
Miesten suhtautuminen isän hoivavastuuseen
(15.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061656238
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061656238
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan miesten suhtautumista isän hoivavastuuseen. Miesten vanhemmuus on muuttunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Perinteisen isyyden rinnalle on syntynyt tasa-arvoisempi isyyden malli, joka kyseenalaistaa perinteiselle mallille tyypilliset piirteet etäisestä isästä. Useat isät nykypäivänä haluavat itsenäisesti ottaa vastuuta lastenhoidosta, eikä isien lastenhoitoa nähdä vain äidin hoivavastuuta tukevana toimintana. Toisaalta julkisessa keskustelussa on noussut esille perhevapaauudistuksen myötä isät, jotka eivät halua käyttää mitään perhevapaita. Isän itsenäinen hoivavastuu määritellään usein isän käytettävissä olevilla vanhempainvapailla. Niitä pidetään tehokkaana keinona lisätä isien vapaiden käyttöä, mutta siitä huolimatta vain alle puolet miehistä käyttää heille tarkoitettuja perhevapaita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat miesten suhtautumiseen isyysvapaan pidentämiseen ja siihen, tulisiko isän hoitaa lasta kotona yhtä pitkään kuin äidin. Lisäksi tutkitaan parisuhteen ja puolison vaikutusta miesten suhtautumiseen.
Tutkimuksen aineistona käytetään Väestöliiton vuoden 2014 Perhebarometria. Vuosittain julkaistava barometri käsittelee ajankohtaisia perhettä koskevia kysymyksiä. Tutkimuksen empiirinen tarkastelu perustuu kvantitatiivisille monimuuttujamenetelmille. Analyyseissa hyödynnetään lineaarista regressioanalyysia. Selittävinä muuttujina ovat sosiodemografiset tekijät, sukupuolirooliasenteet ja puolison sosiodemografiset tekijät. Sosiodemografisia tekijöitä ovat koulutus, ikä, työmarkkina-asema, yhteiskuntaluokka sekä lasten lukumäärä.
Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia on, että miesten suhtautuminen isän hoivavastuuseen on jakautunutta. Puolet vastaajista pitää isyysvapaan pidentämistä ja isän hoivavastuun kestoa tärkeänä, kun taas noin kolmannes ei pidä sitä niin tärkeänä. Sukupuolirooliasenteet ovat merkittävä tekijä miesten suhtautumisessa. Parisuhteella havaittiin jonkin verran vaikutusta sekä puolison koulutus tai työttömyys vaikuttavat suhtautumiseen. Parisuhteessa olevilla miehillä suhtautumiseen oli yhteydessä useampi tekijä, kuten ikä, ylempi korkeakoulututkinto sekä sukupuolirooliasenteet. Ilman parisuhdetta olevilla miehillä suhtautumista selitti ainoastaan sukupuolirooliasenteet.
Tulokset osoittavat, että isän hoivavastuuta pidetään melko tärkeänä, mutta jakautuneet asenteet voivat selittää osaltaan perhevapaiden vähäistä käyttöä miehillä. Tutkimus tukee aikaisempaa havaintoa tasa-arvoisesta isyydestä, josta on tullut kulttuurista valtavirtaa. Vuoden 2022 perhevapaauudistuksen myötä isyysvapaat ovat pidentyneet, joten nähtäväksi jää, tuleeko miesten asenteet hoivavastuusta muuttumaan tässä tutkimuksessa havaittuja asenteita myönteisemmäksi. Tulokset viittaavat, että tasa-arvoisesti hoivavastuuseen suhtautuvat miehet todennäköisesti hyödyntävät pidentyneitä perhevapaita enemmän.
Tutkimuksen aineistona käytetään Väestöliiton vuoden 2014 Perhebarometria. Vuosittain julkaistava barometri käsittelee ajankohtaisia perhettä koskevia kysymyksiä. Tutkimuksen empiirinen tarkastelu perustuu kvantitatiivisille monimuuttujamenetelmille. Analyyseissa hyödynnetään lineaarista regressioanalyysia. Selittävinä muuttujina ovat sosiodemografiset tekijät, sukupuolirooliasenteet ja puolison sosiodemografiset tekijät. Sosiodemografisia tekijöitä ovat koulutus, ikä, työmarkkina-asema, yhteiskuntaluokka sekä lasten lukumäärä.
Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia on, että miesten suhtautuminen isän hoivavastuuseen on jakautunutta. Puolet vastaajista pitää isyysvapaan pidentämistä ja isän hoivavastuun kestoa tärkeänä, kun taas noin kolmannes ei pidä sitä niin tärkeänä. Sukupuolirooliasenteet ovat merkittävä tekijä miesten suhtautumisessa. Parisuhteella havaittiin jonkin verran vaikutusta sekä puolison koulutus tai työttömyys vaikuttavat suhtautumiseen. Parisuhteessa olevilla miehillä suhtautumiseen oli yhteydessä useampi tekijä, kuten ikä, ylempi korkeakoulututkinto sekä sukupuolirooliasenteet. Ilman parisuhdetta olevilla miehillä suhtautumista selitti ainoastaan sukupuolirooliasenteet.
Tulokset osoittavat, että isän hoivavastuuta pidetään melko tärkeänä, mutta jakautuneet asenteet voivat selittää osaltaan perhevapaiden vähäistä käyttöä miehillä. Tutkimus tukee aikaisempaa havaintoa tasa-arvoisesta isyydestä, josta on tullut kulttuurista valtavirtaa. Vuoden 2022 perhevapaauudistuksen myötä isyysvapaat ovat pidentyneet, joten nähtäväksi jää, tuleeko miesten asenteet hoivavastuusta muuttumaan tässä tutkimuksessa havaittuja asenteita myönteisemmäksi. Tulokset viittaavat, että tasa-arvoisesti hoivavastuuseen suhtautuvat miehet todennäköisesti hyödyntävät pidentyneitä perhevapaita enemmän.