“Vuosi vei keikat, autot, kaatanee yrityksen, käy mielenterveydelle ja vielä jännitetään, pitääkö asuntokin myydä.” : Koronaviruskontrollin ja poikkeustilatoimien vaikutukset musiikin esittäjien työ- ja taloustilanteisiin
Sainio, Viljami (2023-05-29)
“Vuosi vei keikat, autot, kaatanee yrityksen, käy mielenterveydelle ja vielä jännitetään, pitääkö asuntokin myydä.” : Koronaviruskontrollin ja poikkeustilatoimien vaikutukset musiikin esittäjien työ- ja taloustilanteisiin
(29.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655808
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655808
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan niitä musiikin esittäjiin vaikuttavia poikkeustilatoimia ja muita koronaviruskontrollin toimenpiteitä, joihin valtioneuvosto sekä toimivaltaiset viranomaiset ryhtyivät Suomessa poikkeusolojen aikana 16.3.2020–16.6.2020. Tutkimuksen pääasiallinen tavoite on analysoida, millä tavalla koronaviruskontrollin toimenpiteet vaikuttivat musiikin esittäjien taloudelliseen tilanteeseen sekä työmahdollisuuksiin. Niin ikään analysoidaan, millaisia vaikutuksia valtion ja muiden instanssien toteuttamilla rahallisilla tukitoimilla eli kompensaatiokeinoilla oli musiikin esittäjiin.
Käsillä olevaa tutkimusta varten on kerätty aineisto yhteistyössä Suomen Muusikkojen liitto ry:n kanssa. Webropol-ohjelmaa hyödyntävä kysely on toteutettu elo-syyskuussa 2020 ja siihen on saatu yhteensä 707 vastausta. Aineistoa on analysoitu kvantitatiivisesti tilastollisin menetelmin. Analysoinnissa on hyödynnetty Webropol-ohjelman ristiintaulukointia sekä Google Sheets -laskentataulukointia. Avoimia tekstivastauksia on lisäksi analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset vahvistavat aiemman tutkimuskirjallisuuden havaintoja siitä, että poikkeustilatoimilla ja koronaviruskontrollin toimenpiteillä on ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia musiikin esittäjien taloudelliseen tilanteeseen ja työmahdollisuuksiin. Negatiiviset vaikutukset ovat käsillä olevan tutkimuksen ristiintaulukointien perusteella keskittyneet palkansaajien sijaan freelancereille, yksityisille elinkeinonharjoittajille, muille yrittäjille, työttömille ja opiskelijoille. Varsin suuri osa epätyypillisessä työmarkkina-asemassa olevista musiikin esittäjistä ei lainkaan hakenut tukea tai apurahaa poikkeusolojen aikana ja osa epätyypillisessä työmarkkina-asemassa olevista musiikin esittäjistä ei puolestaan saanut lainkaan tukea tai apurahaa poikkeusolojen aikana, vaikka olikin näitä hakenut. Tuloksista ilmenee myös kompensaation myöntämisessä ja maksatuksessa ainakin tietynasteista hitautta.
Tulosten perusteella voidaan esittää toimenpidesuosituksena, että toimivaltaisten viranomaisten tulisi kehittää parempia toimintamalleja, joilla taloudellista kompensaatiota jaetaan musiikin esittäjille yhteiskunnallisten kriisien ja poikkeusolojen aikana. Jakamisessa tulisi huomioida paremmin esittävän säveltaiteen alalle tavanomaiset epätyypilliset työmarkkina-asemat.
Käsillä olevaa tutkimusta varten on kerätty aineisto yhteistyössä Suomen Muusikkojen liitto ry:n kanssa. Webropol-ohjelmaa hyödyntävä kysely on toteutettu elo-syyskuussa 2020 ja siihen on saatu yhteensä 707 vastausta. Aineistoa on analysoitu kvantitatiivisesti tilastollisin menetelmin. Analysoinnissa on hyödynnetty Webropol-ohjelman ristiintaulukointia sekä Google Sheets -laskentataulukointia. Avoimia tekstivastauksia on lisäksi analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulokset vahvistavat aiemman tutkimuskirjallisuuden havaintoja siitä, että poikkeustilatoimilla ja koronaviruskontrollin toimenpiteillä on ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia musiikin esittäjien taloudelliseen tilanteeseen ja työmahdollisuuksiin. Negatiiviset vaikutukset ovat käsillä olevan tutkimuksen ristiintaulukointien perusteella keskittyneet palkansaajien sijaan freelancereille, yksityisille elinkeinonharjoittajille, muille yrittäjille, työttömille ja opiskelijoille. Varsin suuri osa epätyypillisessä työmarkkina-asemassa olevista musiikin esittäjistä ei lainkaan hakenut tukea tai apurahaa poikkeusolojen aikana ja osa epätyypillisessä työmarkkina-asemassa olevista musiikin esittäjistä ei puolestaan saanut lainkaan tukea tai apurahaa poikkeusolojen aikana, vaikka olikin näitä hakenut. Tuloksista ilmenee myös kompensaation myöntämisessä ja maksatuksessa ainakin tietynasteista hitautta.
Tulosten perusteella voidaan esittää toimenpidesuosituksena, että toimivaltaisten viranomaisten tulisi kehittää parempia toimintamalleja, joilla taloudellista kompensaatiota jaetaan musiikin esittäjille yhteiskunnallisten kriisien ja poikkeusolojen aikana. Jakamisessa tulisi huomioida paremmin esittävän säveltaiteen alalle tavanomaiset epätyypilliset työmarkkina-asemat.