Ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen saapuneiden pakolaisnuorten kotoutumiseen vaikuttavat tekijät
Ekholm, Anni (2023-06-02)
Ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen saapuneiden pakolaisnuorten kotoutumiseen vaikuttavat tekijät
(02.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655947
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655947
Tiivistelmä
Suomeen kohdistuvan maahanmuuton lisääntyminen jatkuu myös tulevaisuudessa, koska se on liudentunut osaksi Suomen kehitystä. Pakkomuuton kannalta ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen saapuneiden pakolaisnuorten voidaan katsoa olevan erityisen haavoittuvassa asemassa. Koska nuorten lähtömaihin paluusta ei ole takuuta, on nuorten kotoutuminen tärkeä ja ajankohtainen tutkimusaihe.
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia kotoutumiseen liitettäviä tekijöitä ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen saapuneiden pakolaisten puheissa nousee esille. Hyödyntämäni haastatteluaineisto sisältyy dosentti Johanna Hiitolan alahankkeeseen ”Perheestä erossa: Arkielämän rakentuminen erillään perheenjäsenistä”. Kyseinen osatutkimuksen aineisto kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen ”Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus:
haavoittuvien maahanmuuttajien kokemuksia ja strategioita”. Aineisto on kerätty vuosina 2018–2021 ja käsittelee ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen saapuneiden pakolaisnuorten elämää Suomessa, perheestä erossaoloa, perheenyhdistämisen vaikeutta sekä ajatuksia tulevaisuudesta. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimusanalyysini mukaan yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumiseen vaikuttavat 1) elämä ilman perhettä, 2) luotettavien läheisten puute, 3) kouluttautuminen ja työllistyminen sekä 4) sinnikkyys ja selviytymiskeinot. Elämä ilman perhettä ja luotettavia läheisiä vaikeuttaa yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumista. Sen sijaan kouluttautuminen ja työllistyminen edistävät nuorten kotoutumista. Kotoutumiseen kuitenkin vaikuttavat kouluttautumisen ja työllistymisen taustamotiivit sekä rakenteellinen rasismi. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumiseen vaikuttavat nuorten sinnikkyys ja selviytymiskeinot. Yhtäältä sinnikkyys ja selviytymiskeinot auttavat nuoria jaksamaan olosuhteidensa puitteissa. Toisaalta niillä voi kuitenkin olla haitallisia seurauksia pitkällä aikavälillä.
Tutkimustulokseni ovat samansuuntaiset usean aiemman tutkimuksen kanssa. Tulokseni osoittavat, että yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumisen edistämiseksi ei ole tehty riittäviä toimia. Aineiston keräämisen jälkeen lainsäädäntöön on kuitenkin tullut useita muutoksia, minkä vuoksi tutkimukseni pohjalta herää erilaisia jatkotutkimusehdotuksia.
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia kotoutumiseen liitettäviä tekijöitä ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen saapuneiden pakolaisten puheissa nousee esille. Hyödyntämäni haastatteluaineisto sisältyy dosentti Johanna Hiitolan alahankkeeseen ”Perheestä erossa: Arkielämän rakentuminen erillään perheenjäsenistä”. Kyseinen osatutkimuksen aineisto kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan hankkeeseen ”Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus:
haavoittuvien maahanmuuttajien kokemuksia ja strategioita”. Aineisto on kerätty vuosina 2018–2021 ja käsittelee ilman huoltajaa alaikäisenä Suomeen saapuneiden pakolaisnuorten elämää Suomessa, perheestä erossaoloa, perheenyhdistämisen vaikeutta sekä ajatuksia tulevaisuudesta. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimusanalyysini mukaan yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumiseen vaikuttavat 1) elämä ilman perhettä, 2) luotettavien läheisten puute, 3) kouluttautuminen ja työllistyminen sekä 4) sinnikkyys ja selviytymiskeinot. Elämä ilman perhettä ja luotettavia läheisiä vaikeuttaa yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumista. Sen sijaan kouluttautuminen ja työllistyminen edistävät nuorten kotoutumista. Kotoutumiseen kuitenkin vaikuttavat kouluttautumisen ja työllistymisen taustamotiivit sekä rakenteellinen rasismi. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumiseen vaikuttavat nuorten sinnikkyys ja selviytymiskeinot. Yhtäältä sinnikkyys ja selviytymiskeinot auttavat nuoria jaksamaan olosuhteidensa puitteissa. Toisaalta niillä voi kuitenkin olla haitallisia seurauksia pitkällä aikavälillä.
Tutkimustulokseni ovat samansuuntaiset usean aiemman tutkimuksen kanssa. Tulokseni osoittavat, että yksin tulleiden pakolaisnuorten kotoutumisen edistämiseksi ei ole tehty riittäviä toimia. Aineiston keräämisen jälkeen lainsäädäntöön on kuitenkin tullut useita muutoksia, minkä vuoksi tutkimukseni pohjalta herää erilaisia jatkotutkimusehdotuksia.