”Huolehdinko omasta hyvinvoinnistani samalla kun pyrin opiskelemaan riittävästi?” – Lukiolaisten kokemukset valintakoeuudistuksesta ja tulevaisuudensuunnitelmista koulu-uupumuksen, stressin ja kodin resurssien näkökulmasta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella miten muuttuneet korkeakoulujen valintakoemenetelmät ovat vaikuttaneet lukiolaisten kokemuksiin stressistä ja uupumuksesta sekä heidän tulevaisuuden suunnitelmiensa muodostumiseen. Tarkoituksena on siis selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä kokemuksiin stressistä ja uupumuksesta, ovatko kodin resurssit yhteydessä nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin sekä onko nuorille selvillä, mitä he aikovat tehdä tulevaisuudessa tai minne aikovat suunnata lukion jälkeen. Tutkimus on poikittaistutkimus.

Tutkimuksen aineistona käytetään keväällä 2021 tutkijan toimesta kerättyä kyselyaineistoa. Aineisto (n = 248) on kerätty kahdesta eri lukiosta, joista toinen sijaitsee Varsinais-Suomessa ja toinen Satakunnassa. Mittarina käytettiin itse muotoiltuja väittämäpatteristoja. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS 27 -ohjelmistolla tilastollisia testejä käyttäen.

Keskeiset tulokset osoittivat, että sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kokemuksiin stressistä ja uupumuksesta. Naiset kokivat stressin ja uupumuksen tunteita tilastollisesti merkitsevästi useammin kuin miehet. Kuitenkaan siinä, kuinka usein oli stressiä kokenut lukio-opintojensa aikana, ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Kodin resurssit tai vastaajan koulumenestys eivät olleet selittävinä tekijöinä yhteydessä kokemuksiin stressistä ja uupumuksesta. Myöskään vastaajan vuosikurssi ei ollut yhteydessä, poikkeuksena kuitenkin 3. vuosikurssin tai sitä pidemmällä olevat opiskelijat. Kodin resurssit olivat osittain yhteydessä nuoren selkeisiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Vanhempien koulutus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä siihen, onko nuorella selkeät tulevaisuuden suunnitelmat. Mitä korkeammin koulutettu vanhempi oli, sitä todennäköisemmin nuori sai vanhemmalta tukea, ja tiesi, mitä aikoo tehdä tulevaisuudessa. Perheen taloudellinen tilanne ei puolestaan ollut yhteydessä nuoren selkeisiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Valtaosalle nuorista oli selvää, mitä he aikovat tehdä tulevaisuudessa tai minne aikovat suunnata lukion jälkeen. Nuoren koulumenestys peruskoulun päättötodistuksen keskiarvolla mitattuna ja perheen antama kannustus olivat selittävinä tekijöinä yhteydessä siihen, tietääkö nuori mitä tekee tulevaisuudessa, tai minne aikoo suunnata lukion jälkeen. Epätietoisuus tulevaisuuden suunnitelmista johtui usein päätöksenteon vaikeudesta ja epävarmuudesta siitä, mitä tulevaisuudelta haluaa.

Johtopäätöksenä havaittiin, että tutkimuksen populaatiossa stressin ja uupumuksen kokeminen oli melko yleistä. Kodin resursseilla ja nuoren perheellä saattaa olla vaikutusta siihen, millaiset tulevaisuuden suunnitelmat nuorelle muodostuu. Todistusvalinta koettiin paikoin ahdistavana, muttei kuitenkaan täysin huonona valintatapana korkeakouluihin haettaessa.