Puute- ja kiinnostus-tyypin uteliaisuus lukio-opiskelijoilla ja eroja uteliaisuutta herättävissä opetusmenetelmissä kemian ja muiden oppiaineiden välillä
Huhtanen, Timo (2023-06-13)
Puute- ja kiinnostus-tyypin uteliaisuus lukio-opiskelijoilla ja eroja uteliaisuutta herättävissä opetusmenetelmissä kemian ja muiden oppiaineiden välillä
Huhtanen, Timo
(13.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655960
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655960
Tiivistelmä
Uteliaisuus voidaan jakaa puute- ja kiinnostus-tyyppiin ja on havaittu, että nämä tyypit saavat eri tuloksia ylioppilaskokeista eri oppiaineista. Tässä tutkimuksessa selvittämään onko mahdollista, että tämä ero oppiaineiden välillä johtuu eri oppiaineiden erilaisista uteliaisuutta herättävistä opetusmenetelmistä. Tutkimukseen valitut oppiaineet ovat kemia, fysiikka, matematiikka ja suomen kieli tai suomi toisena kielenä. Tutkimus suoritettiin käytännössä kyselytutkimuksena ensimmäisen ja toisen vuoden lukiolaisille. Ensimmäisillä kysymyksillä oli tarkoitus selvittää profiilianalyysillä mitä uteliaisuusprofiileja vastaajien joukosta voidaan löytää ja toisilla kysymyksillä kysyttiin kuinka paljon opiskelijan mielestä opettaja käyttää jotain tiettyä uteliaisuutta herättävää opetusmenetelmää tietyssä oppiaineessa. Nämä menetelmät kysyivät lähinnä kiinnostus-tyypin uteliaisuuden herättämistä. Saatuja noin 200 täyttä vastausta analysoitiin ja ensin selvitettiin profiilianalyysillä, voidaanko nämä kaksi eri uteliaisuustyyppiä tunnistaa vastaajista uteliaisuusprofiileina.
Seuraavaksi analysoitiin uteliaisuutta herättäviä opetusmenetelmiä koskevat vastaukset ristiintaulukoinnilla ja selvitettiin, onko eri oppiaineiden välillä eroja eri menetelmien käytön määrissä. Myös tietoja opiskelijoiden suhtautumisesta kyseisiin oppiaineisiin ja suhtautuminen työhön tieteen parissa saatiin muista kyselyistä ja näitä tietoja myös analysoitiin tässä tutkimuksessa lähinnä uteliaisuustyyppien näkökulmasta lähinnä ristiintaulukoinnilla ja varianssianalyysillä. Tässä tutkimuksessa löydettiin kolme uteliaisuusprofiilia: kiinnostus-tyypin kaltainen profiili, molempia uteliaisuustyyppien piirteitä sisältävä profiili ja vähemmän utelias kiinnostus-tyypin kaltainen profiili. Tämä ei vastaa teoriaa kahdesta uteliaisuustyypistä, mutta tulos on profiilianalyysistä näitä kysymyksiä käyttäen järkevä. Uteliaisuutta herättäviä menetelmiä käytettiin tämän tutkimuksen oppiaineissa opiskelijoiden mielestä suunnilleen yhtä paljon, varsinkin kemiassa ja fysiikassa. Tiettyjen keinojen kohdalla löytyi tilastollisesti merkittäviä eroja lähinnä matematiikassa, mutta erot olivat ymmärrettäviä. On mahdollista, että eri uteliaisuustyyppien erilainen menestyminen yo-kokeissa johtuisi eri opetustavoista, mutta näiden vastausten perusteella yhteys ei näytä kovin vahvalta, ainakaan kiinnostus-tyypin menetelmien perusteella.
Seuraavaksi analysoitiin uteliaisuutta herättäviä opetusmenetelmiä koskevat vastaukset ristiintaulukoinnilla ja selvitettiin, onko eri oppiaineiden välillä eroja eri menetelmien käytön määrissä. Myös tietoja opiskelijoiden suhtautumisesta kyseisiin oppiaineisiin ja suhtautuminen työhön tieteen parissa saatiin muista kyselyistä ja näitä tietoja myös analysoitiin tässä tutkimuksessa lähinnä uteliaisuustyyppien näkökulmasta lähinnä ristiintaulukoinnilla ja varianssianalyysillä. Tässä tutkimuksessa löydettiin kolme uteliaisuusprofiilia: kiinnostus-tyypin kaltainen profiili, molempia uteliaisuustyyppien piirteitä sisältävä profiili ja vähemmän utelias kiinnostus-tyypin kaltainen profiili. Tämä ei vastaa teoriaa kahdesta uteliaisuustyypistä, mutta tulos on profiilianalyysistä näitä kysymyksiä käyttäen järkevä. Uteliaisuutta herättäviä menetelmiä käytettiin tämän tutkimuksen oppiaineissa opiskelijoiden mielestä suunnilleen yhtä paljon, varsinkin kemiassa ja fysiikassa. Tiettyjen keinojen kohdalla löytyi tilastollisesti merkittäviä eroja lähinnä matematiikassa, mutta erot olivat ymmärrettäviä. On mahdollista, että eri uteliaisuustyyppien erilainen menestyminen yo-kokeissa johtuisi eri opetustavoista, mutta näiden vastausten perusteella yhteys ei näytä kovin vahvalta, ainakaan kiinnostus-tyypin menetelmien perusteella.