Identification of the monetary policy shock under the effective lower bound
Rauhala, Samuel (2023-05-09)
Identification of the monetary policy shock under the effective lower bound
(09.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956606
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956606
Tiivistelmä
Monetary policy plays a key role in steering the economy through business cycles fluctuations. Because of this, it is important to be able to estimate the consequences of a surprising or discretionary change in the monetary policy. These are changes in monetary policy that cannot be attributed to changes in the economic environment. However, in the aftermath of the 2007-2009 Great Recession, the emergence of low, zero or even negative interests as well as the unconventional monetary policy measures implemented during that era have made the old methods insufficient.
This thesis provides an overview of both the old insufficient structural vector autoregressive (SVAR) models as well as two new models by Mavroeidis (2021). These two models, kinked and censored vector autoregression, offer possible solutions to the challenges posed by the effective lower bound (ELB) in the interest rates as well as a method for incorporating unconventional monetary policy measures into the model without changing, for example, the identification scheme.
These approaches are compared and applied to euro area data in a simple New Keynesian three-variable model of the economy. The standard and kinked SVAR models suggest that monetary policy is not effective at steering the economy, whereas the censored SVAR suggests the opposite. Furthermore, while the censored model has certain attractive features over the kinked model, the empirical results lead to anomalies, which makes these results less clear. Overall, more research is needed and the conventional wisdom may not provide us with the answers we seek. Rahapolitiikalla on keskeinen rooli suhdannepolitiikassa. Tämän takia on tärkeää, että voidaan arvioida yllättävien tai harkinnanvaraisten rahapolitiikkapäätösten seurauksia. Nämä ovat siis päätöksiä, jotka eivät ole seurauksia taloudellisen ympäristön muutoksista. Vuosien 2007–2009 suuren taantuman myötä useissa teollistuneissa maissa kuitenkin saavutettiin ennätyksellisen matalia ja jopa negatiivisia korkoja. Samaisissa maissa alettiin myös käyttämään epäkonventionaalista rahapolitiikkaa, ja nämä faktat ovat tehneet vanhoista analysointimenetelmistä riittämättömiä.
Tämä tutkielma tarjoaa katsauksen sekä vanhaan riittämättömään rakenteelliseen vektoriautoregressioon (engl. Structural vector autoregression, SVAR) että kahteen uuteen Mavroeidiksen (2021) kehittämään malliin. Nämä mallit, mutkistunut (engl. kinked) ja sensuroitu (engl. censored) vektoriautoregressio, tarjoavat mahdolliset keinot ratkaista nollakorkorajoitteen (engl. effective lower bound, ELB) tuomat haasteet ja sisällyttää epäkonventionaalisen rahapolitiikan mahdollisuuden malliin ilman, että esimerkiksi identifikaatio strategiaa tarvitsee muuttaa.
Näitä eri menetelmiä verrataan ja sovelletaan euroalueen aineistoon yksinkertaisesssa uusikeynesiläisessä kolmen muuttujan mallissa. Konventionaalinen ja mutkistunut SVAR-malli viittaavat siihen, ettei rahapolitiikalla ole juuri kykyä vaikuttaa talouden kehityksen, kun taas sensuroidulla SVAR-mallilla tulokset ovat päinvastaiset. Edelleen, vaikka sensuroidulla mallilla on muihin malleihin verratessa puoleensavetäviä ominaisuuksia, empiriassa se tuottaa anomalioita, mikä tekee tuloksista kyseenalaiset. Kokonaisuudessaan lisää tutkimustyötä tarvitaan eivätkä vanhat opit välttämättä ole enää toimivia.
This thesis provides an overview of both the old insufficient structural vector autoregressive (SVAR) models as well as two new models by Mavroeidis (2021). These two models, kinked and censored vector autoregression, offer possible solutions to the challenges posed by the effective lower bound (ELB) in the interest rates as well as a method for incorporating unconventional monetary policy measures into the model without changing, for example, the identification scheme.
These approaches are compared and applied to euro area data in a simple New Keynesian three-variable model of the economy. The standard and kinked SVAR models suggest that monetary policy is not effective at steering the economy, whereas the censored SVAR suggests the opposite. Furthermore, while the censored model has certain attractive features over the kinked model, the empirical results lead to anomalies, which makes these results less clear. Overall, more research is needed and the conventional wisdom may not provide us with the answers we seek.
Tämä tutkielma tarjoaa katsauksen sekä vanhaan riittämättömään rakenteelliseen vektoriautoregressioon (engl. Structural vector autoregression, SVAR) että kahteen uuteen Mavroeidiksen (2021) kehittämään malliin. Nämä mallit, mutkistunut (engl. kinked) ja sensuroitu (engl. censored) vektoriautoregressio, tarjoavat mahdolliset keinot ratkaista nollakorkorajoitteen (engl. effective lower bound, ELB) tuomat haasteet ja sisällyttää epäkonventionaalisen rahapolitiikan mahdollisuuden malliin ilman, että esimerkiksi identifikaatio strategiaa tarvitsee muuttaa.
Näitä eri menetelmiä verrataan ja sovelletaan euroalueen aineistoon yksinkertaisesssa uusikeynesiläisessä kolmen muuttujan mallissa. Konventionaalinen ja mutkistunut SVAR-malli viittaavat siihen, ettei rahapolitiikalla ole juuri kykyä vaikuttaa talouden kehityksen, kun taas sensuroidulla SVAR-mallilla tulokset ovat päinvastaiset. Edelleen, vaikka sensuroidulla mallilla on muihin malleihin verratessa puoleensavetäviä ominaisuuksia, empiriassa se tuottaa anomalioita, mikä tekee tuloksista kyseenalaiset. Kokonaisuudessaan lisää tutkimustyötä tarvitaan eivätkä vanhat opit välttämättä ole enää toimivia.