Hoitotyön opettajien kompetenssi opiskelijoiden arvioimana Suomessa
Kortelainen, Anu (2023-06-02)
Hoitotyön opettajien kompetenssi opiskelijoiden arvioimana Suomessa
(02.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956697
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061956697
Tiivistelmä
Hoitotyön opettajat ovat tärkeässä roolissa laadukkaan ja toimivan terveydenhuollon saavuttamisessa sekä yhteiskunnan tarpeisiin vastaavien kompetenttien sairaanhoitajien kouluttamisessa. Tämän saavuttamiseksi hoitotyön opettajilta vaaditaan laaja ja monipuolinen kompetenssi, jota he pystyvät joustavasti soveltamaan terveydenhuollon sekä koulutuksen jatkuvasti muuttuvissa ympäristöissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opettajien kompetenssia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä hoitotyön opiskelijoiden arvioimana Suomessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä poikkileikkaustutkimuksena. Tutkimuksessa hoitotyön opettajien kompetenssia arvioivat kolmannen ja neljännen vuoden hoitotyön opiskelijat (n=386) 12 ammattikorkeakoulusta Suomessa. Aineisto kerättiin huhti-joulukuussa 2021 osana laajempaa New Nurse Educator -hanketta. Aineistonkeruumenetelmänä oli kysely, joka perustui Tool for Evaluation of Requirements of Nurse Teacher (ERNT)-mittariin (©Salminen 2000). Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Analyysi koostui kuvailevasta tilastollisesta analyysistä sekä muuttujien välisten yhteyksien tarkastelusta, joka tehtiin korrelaatiokertoimia ja lineaarista regressioanalyysia hyödyntämällä.
Hoitotyön opettajien kompetenssi oli hyvä tässä tutkimuksessa arvioiduilla osa-alueilla hoitotyön opiskelijoiden arvioimana. Opettajien vahvin kompetenssialue oli hoitokompetenssi. Opettajilla oli hyvä kokonaiskuva hoitotyöstä sekä he yhdistivät työssään hyvin teorian ja käytännön pohjaten toimintansa kokonaisuudessaan hyvin näyttöön. Opettajien suhteet opiskelijoihin ja pedagoginen kompetenssi olivat myös hoitotyön opettajien vahvoja kompetenssialueita. Opettajan toiminnassa matalammin arvioituja kompetenssialueita olivat persoonallisuuden piirteet sekä arviointikompetenssi. Opettajilla oli eniten haasteita oman toimintansa arvioinnissa. Opiskelijoiden arvioiden perusteella heitä nykyisissä opinnoissa opettaneen vähiten osaavan opettajan osaaminen oli kuitenkin suhteellisen heikkoa ja verrattuna arvioihin eniten osaavan opettajan osaamisesta voitiin todeta, että ammattikorkeakouluissa hoitotyön opettajien yleisessä kompetenssissa saattoi olla hyvinkin suurta vaihtelua.
Opiskelijat olivat pääasiassa tyytyväisiä nykyisiin hoitotyön opintoihinsa, ja tulosten perusteella opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa oli yhteydessä heidän arvioihinsa opettajien korkeammasta kompetenssista (p<0,001). Opiskelijoiden itsearvioiden perusteella heidän opintomenestyksensä on hyvällä tasolla, mutta sen ei havaittu olevan yhteydessä korkeampiin arvioihin opettajien kompetenssista. Opiskelijoiden ikä tai opiskelun vaihe eivät myöskään olleet yhteydessä opiskelijoiden arvioihin opettajiensa kompetenssista.
Tutkimuksen avulla saatiin lisää tietoa opettajien kompetenssiin liittyvistä vahvuuksista ja kehityskohteista opettajien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun tueksi. Jatkossa opettajien kompetenssia tulisi vielä arvioida tässä tutkimuksessa arvioitujen kompetenssialueita laajemmin kattaen opettajien johtamis-, digipedagogisen- ja eettisen kompetenssin. Myös tutkimusta opiskelijoiden osaamisen yhteydestä opettajien kompetenssiin tulisi vielä jatkaa. Nurse educators play a significant role in achieving high-quality and functional healthcare, as well as educating competent nurses who meet the needs of society. To achieve this, nurse educators require a broad and diverse set of competencies that they can flexibly apply in the constantly changing environments of healthcare and education. The purpose of this study was to describe nurse educators' competencies as assessed by nursing students in Finland, as well as factors associated with competence.
The study was conducted as a cross-sectional survey. Nurse students in their third and fourth years (n=386) from 12 Universities of Applied Sciences in Finland assessed nurse educators' competencies. The data were collected between April and December 2021 as part of a larger New Nurse Educator project. The data collection method was a survey based on the Tool for Evaluation of Requirements of Nurse Teacher (ERNT) scale (©Salminen 2000). The data were analyzed statistically. The analysis consisted of descriptive statistical analysis and examination of relationships between variables using correlation coefficients and linear regression analysis.
Nurse educators' competencies were assessed as good in the areas evaluated in this study by nursing students. The educators' strongest competence area was nursing competence. The educators had a good overall understanding of nursing and were able to combine theory and practice, basing their practice on evidence. The educators' relationships with students and teaching competence were also strong competence areas. Personality traits and evaluation competence were the areas where educators were rated lower. Educators had the most difficulty evaluating their own performance. Based on students' evaluations, the competence of the least competent educator in their current studies, was relatively weak. Compared to the evaluations of the most competent educators, there was a wide variation in nursing educators' overall competence in Universities of Applied Sciences.
The students were mainly satisfied with their current nursing studies, and based on the results, students' satisfaction with their studies was associated with higher ratings of teachers' competence (p<0.001). Based on their self-assessments, students' academic performance was at a good level, but it was not found to be associated with higher ratings of nursing educators' competence. Students' age or stage of studies were not related to their evaluations of their educators' competence.
The study provided more information on the strengths and areas for improvement related to nurse educators' competencies to support the planning of their education and continuing education. In the future, teachers' competencies should be evaluated more extensively, covering not only the competencies assessed in this study but also their leadership, digital pedagogical, and ethical competencies. Further research should also be conducted on the relationship between students' skills and teachers' competencies.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä poikkileikkaustutkimuksena. Tutkimuksessa hoitotyön opettajien kompetenssia arvioivat kolmannen ja neljännen vuoden hoitotyön opiskelijat (n=386) 12 ammattikorkeakoulusta Suomessa. Aineisto kerättiin huhti-joulukuussa 2021 osana laajempaa New Nurse Educator -hanketta. Aineistonkeruumenetelmänä oli kysely, joka perustui Tool for Evaluation of Requirements of Nurse Teacher (ERNT)-mittariin (©Salminen 2000). Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Analyysi koostui kuvailevasta tilastollisesta analyysistä sekä muuttujien välisten yhteyksien tarkastelusta, joka tehtiin korrelaatiokertoimia ja lineaarista regressioanalyysia hyödyntämällä.
Hoitotyön opettajien kompetenssi oli hyvä tässä tutkimuksessa arvioiduilla osa-alueilla hoitotyön opiskelijoiden arvioimana. Opettajien vahvin kompetenssialue oli hoitokompetenssi. Opettajilla oli hyvä kokonaiskuva hoitotyöstä sekä he yhdistivät työssään hyvin teorian ja käytännön pohjaten toimintansa kokonaisuudessaan hyvin näyttöön. Opettajien suhteet opiskelijoihin ja pedagoginen kompetenssi olivat myös hoitotyön opettajien vahvoja kompetenssialueita. Opettajan toiminnassa matalammin arvioituja kompetenssialueita olivat persoonallisuuden piirteet sekä arviointikompetenssi. Opettajilla oli eniten haasteita oman toimintansa arvioinnissa. Opiskelijoiden arvioiden perusteella heitä nykyisissä opinnoissa opettaneen vähiten osaavan opettajan osaaminen oli kuitenkin suhteellisen heikkoa ja verrattuna arvioihin eniten osaavan opettajan osaamisesta voitiin todeta, että ammattikorkeakouluissa hoitotyön opettajien yleisessä kompetenssissa saattoi olla hyvinkin suurta vaihtelua.
Opiskelijat olivat pääasiassa tyytyväisiä nykyisiin hoitotyön opintoihinsa, ja tulosten perusteella opiskelijoiden tyytyväisyys opintoihinsa oli yhteydessä heidän arvioihinsa opettajien korkeammasta kompetenssista (p<0,001). Opiskelijoiden itsearvioiden perusteella heidän opintomenestyksensä on hyvällä tasolla, mutta sen ei havaittu olevan yhteydessä korkeampiin arvioihin opettajien kompetenssista. Opiskelijoiden ikä tai opiskelun vaihe eivät myöskään olleet yhteydessä opiskelijoiden arvioihin opettajiensa kompetenssista.
Tutkimuksen avulla saatiin lisää tietoa opettajien kompetenssiin liittyvistä vahvuuksista ja kehityskohteista opettajien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun tueksi. Jatkossa opettajien kompetenssia tulisi vielä arvioida tässä tutkimuksessa arvioitujen kompetenssialueita laajemmin kattaen opettajien johtamis-, digipedagogisen- ja eettisen kompetenssin. Myös tutkimusta opiskelijoiden osaamisen yhteydestä opettajien kompetenssiin tulisi vielä jatkaa.
The study was conducted as a cross-sectional survey. Nurse students in their third and fourth years (n=386) from 12 Universities of Applied Sciences in Finland assessed nurse educators' competencies. The data were collected between April and December 2021 as part of a larger New Nurse Educator project. The data collection method was a survey based on the Tool for Evaluation of Requirements of Nurse Teacher (ERNT) scale (©Salminen 2000). The data were analyzed statistically. The analysis consisted of descriptive statistical analysis and examination of relationships between variables using correlation coefficients and linear regression analysis.
Nurse educators' competencies were assessed as good in the areas evaluated in this study by nursing students. The educators' strongest competence area was nursing competence. The educators had a good overall understanding of nursing and were able to combine theory and practice, basing their practice on evidence. The educators' relationships with students and teaching competence were also strong competence areas. Personality traits and evaluation competence were the areas where educators were rated lower. Educators had the most difficulty evaluating their own performance. Based on students' evaluations, the competence of the least competent educator in their current studies, was relatively weak. Compared to the evaluations of the most competent educators, there was a wide variation in nursing educators' overall competence in Universities of Applied Sciences.
The students were mainly satisfied with their current nursing studies, and based on the results, students' satisfaction with their studies was associated with higher ratings of teachers' competence (p<0.001). Based on their self-assessments, students' academic performance was at a good level, but it was not found to be associated with higher ratings of nursing educators' competence. Students' age or stage of studies were not related to their evaluations of their educators' competence.
The study provided more information on the strengths and areas for improvement related to nurse educators' competencies to support the planning of their education and continuing education. In the future, teachers' competencies should be evaluated more extensively, covering not only the competencies assessed in this study but also their leadership, digital pedagogical, and ethical competencies. Further research should also be conducted on the relationship between students' skills and teachers' competencies.