Kieltenopiskelutaitojen tukeminen alakoulun B1-ruotsin oppikirjasarjoissa
Palosaari, Pauliina (2023-05-30)
Kieltenopiskelutaitojen tukeminen alakoulun B1-ruotsin oppikirjasarjoissa
Palosaari, Pauliina
(30.05.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062057154
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062057154
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kieltenopiskelutaitojen tukemista alakoulun B1-ruotsin oppikirjasarjoissa. B1-ruotsin alakoulun oppitunnit ovat monelle ensikosketus ruotsin kieleen ja kulttuuriin. Tunneilla luodaan pohja ruotsin kielen jatko-opiskelulle, joten on merkityksellistä, miten kieltenopiskelutaitoja aineen oppikirjoissa tuetaan. Kieltenopiskelutaidot on myös määritelty arvioitaviksi tavoitteiksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014). Aiempien tutkimusten perusteella kieltenopiskelutaidot tukevat vieraiden kielten oppimista myös laajemmin ja auttavat saavuttamaan menestystä kieliopinnoissa. Kansainvälistyvässä maailmassa ja työelämän muutoksessa niin monipuolinen kielitaito kuin hyvät opiskelutaidotkin ovat tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, 1) miten oppikirjoissa harjoitellaan tavoitteiden asettamista ja toiminnan suunnittelemista, 2) millaisin keinoin oppikirjoissa harjoitellaan oman osaamisen ja työskentelytaitojen arviointia, 3) miten oppikirjoissa on nostettu esiin erilaisia ruotsin kielen käyttömahdollisuuksia sekä 4) millaisia opiskelumetodeja kirjat esittelevät.
Tutkimus toteutettiin sisällönanalyyttisenä tutkimuksena, jonka aineistona oli kolme Sanoma Pron julkaisemaa alakoulun B1-ruotsin oppikirjasarjaa. Tutkitut oppikirjat erosivat toisistaan kieltenopiskelutaitojen tukemisen osalta merkittävästi sekä sisällöiltään että tehtävätyypeiltään. Eniten kirjat sisälsivät oman osaamisen ja työskentelytaitojen arviointia, vähiten taas ruotsin kielen käyttömahdollisuuksien huomioimista. Osassa kirjoista jotkut tutkituista aiheista jäivät täysin tai lähes täysin vaille huomiota. Tutkimuksen perusteella opettajien tulisikin kiinnittää aktiivisesti huomiota POPS:n tavoitteiden toteutumiseen erityisesti, jos he pohjaavat opetuksensa vahvasti oppikirjoihin. Tutkimuksen tuloksia opettajat voivat hyödyntää paikatessaan näitä ruotsin kielen oppikirjojen mahdollisesti jättämiä aukkoja omalla asiantuntijuudellaan. Tutkimus tarjoaa myös esimerkin siitä, millaisia aiheita oppimateriaalissa voi tarkkailla, kun pohtii täyttyvätkö kieltenopiskelutaitoihin kohdistetut tavoitteet. Lisäksi tutkimuksesta voi poimia ideoita kieltenopiskelutaitoja tukevista tehtävätyypeistä. Jatkossa aiheeseen voisi perehtyä kattavammin tutkimalla oppimateriaalien hyödyntämistä ja vaikuttavuutta käytännössä, sekä laajentamalla tutkimusaineistoa sähköisiin materiaaleihin.
Tutkimus toteutettiin sisällönanalyyttisenä tutkimuksena, jonka aineistona oli kolme Sanoma Pron julkaisemaa alakoulun B1-ruotsin oppikirjasarjaa. Tutkitut oppikirjat erosivat toisistaan kieltenopiskelutaitojen tukemisen osalta merkittävästi sekä sisällöiltään että tehtävätyypeiltään. Eniten kirjat sisälsivät oman osaamisen ja työskentelytaitojen arviointia, vähiten taas ruotsin kielen käyttömahdollisuuksien huomioimista. Osassa kirjoista jotkut tutkituista aiheista jäivät täysin tai lähes täysin vaille huomiota. Tutkimuksen perusteella opettajien tulisikin kiinnittää aktiivisesti huomiota POPS:n tavoitteiden toteutumiseen erityisesti, jos he pohjaavat opetuksensa vahvasti oppikirjoihin. Tutkimuksen tuloksia opettajat voivat hyödyntää paikatessaan näitä ruotsin kielen oppikirjojen mahdollisesti jättämiä aukkoja omalla asiantuntijuudellaan. Tutkimus tarjoaa myös esimerkin siitä, millaisia aiheita oppimateriaalissa voi tarkkailla, kun pohtii täyttyvätkö kieltenopiskelutaitoihin kohdistetut tavoitteet. Lisäksi tutkimuksesta voi poimia ideoita kieltenopiskelutaitoja tukevista tehtävätyypeistä. Jatkossa aiheeseen voisi perehtyä kattavammin tutkimalla oppimateriaalien hyödyntämistä ja vaikuttavuutta käytännössä, sekä laajentamalla tutkimusaineistoa sähköisiin materiaaleihin.