Miksi olen köyhä? : Huono-osaisten käsityksiä köyhyyden syistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida köyhien omia kokemuksia köyhyyttä ja huono-osaisuutta aiheuttavista tekijöistä ja selvittää, millaisia tekijöitä ja luonnehdintoja yksilöiden köyhyyden ja huono-osaisuuden syiksi nousee. Vaikka Suomi on hyvinvointivaltio, jossa taloudellinen ja koettu hyvinvointi on korkeaa, vaikuttaa köyhyys tiettyjen ihmisryhmien päivittäiseen arkeen. On olemassa niin sanottuja huono-osaisuuden notkelmia, joissa koetaan pitkäaikaista taloudellista puutetta, toimeentulovaikeuksia, kasautuvaa huono-osaisuutta sekä ylisukupolvista köyhyyttä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää laajemmin köyhyyden syitä juuri köyhien itsensä näkökulmasta.Aihetta lähestytään seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Mitä tekijöitä ilmennetään syiksi omalle köyhyydelle? Millä tavoin erilaiset köyhyyttä aiheuttavat tekijät tuodaan esiin köyhiksi itsensä kokevien henkilökohtaisissa köyhyyskokemuksissa?

Tutkimuksessa aineistona on vuonna 2019 kerätty Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä - kirjoituskilpailuaineisto, jossa vastaajat ovat kirjoittaneet vapaamuotoisesti arjen köyhyyteen liittyvistä kokemuksista. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi on valikoitunut 75 kirjoitelmaa, joiden sisältö vaihtelee kaunokirjallisen ja elämänkerrallisen tyylin välillä. Kirjoituskilpailussa tehtävänanto on ollut vapaamuotoinen, joten köyhyyden syyt nousevat teksteissä esiin erilaisin tavoin ja usein tulkinnallisesti. Tutkimuksessa käytetäänkin metodologisena menetelmänä teoriaohjaavaa temaattista analyysia, jonka avulla eri köyhyyden syiden teemat eritellään teksteistä. Taustalla oleva teoreettinen viitekehys perustuu aikaisemmissa tutkimuksissa vakiintuneisiin köyhyyden syiden jaotteluihin ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin sekä tarkemmin fatalistisiin, yksilöllisiin, rakenteellisiin ja kulttuurisiin köyhyyttä aiheuttaviin tekijöihin.

Tutkimuksessa havaittiin, että köyhäksi itsensä kokevat selittävät köyhyyttään useimmiten yksilöstä riippumattomilla fatalistisilla tekijöillä, kuten sairauksilla tai epäsuotuisilla sosiaalisilla suhteilla. Myös rakenteelliset tekijät, periytyvä köyhyys ja omaksuttu köyhyyden kulttuuri olivat merkittäviä köyhyyttä aiheuttavia tekijöitä. Kokemuksista ilmeni vähiten yksilön oma syy sekä yhteiskunnalliset fatalistiset tekijät. Tutkimus osoitti, että köyhyyden syitä ei voida jakaa yksittäisiin kategorioihin, vaan ne liittyvät toisiinsa ja muodostavat kerrostuneen prosessin, jonka yhteydessä oli eriteltävissä erikseen köyhyyttä synnyttävät pohjasyyt sekä köyhyyttä syventävät ja pitkittävät syyt. Rakenteelliset tekijät olivat usein yhteydessä köyhyyden syventymiseen, kun taas fatalistiset tekijät ja köyhyyden kulttuuri toimivat pohjasyinä köyhyydelle. Köyhyyden dynamiikkaa ja siitä johtuvaa köyhyyden monisyisyyttä ei ole aiemmissa tutkimuksissa tuotu esiin. Tulos köyhyyden syiden kerrostuneisuudesta ja prosessiluonteesta täydentää siten aiempaa sosiaalipsykologista ja sosiologista tutkimusta köyhyyden syistä.