"It's economy stupid!"- vai onko sittenkään? : Talousperustainen äänestäminen Suomessa 2011–2019
Pitkänen, Marikki (2023-06-18)
"It's economy stupid!"- vai onko sittenkään? : Talousperustainen äänestäminen Suomessa 2011–2019
(18.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691060
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691060
Tiivistelmä
Talousperustaisen äänestämisen tutkimuksessa oletetaan talouden tilan arvioiden vaikuttavan kansalaisten puoluevalintaan. Perinteisessä lähestymistavassa oletetaan kansalaisten äänestävän talouden laskusuhdanteessa oppositiota ja vastaavasti talouden kasvusuhdanteessa istuvaa hallitusta. Talousperustaisen äänestämistä on havaittu erityisesti kaksipuoluejärjestelmissä, mutta myös ajoittain monipuoluejärjestelmissä. Suomessa talousperustaista äänestämistä on tutkittu niukasti ja kansalaisten puoluevalintaa on pyritty selittämään muilla tavoin.
Tässä pro-gradu tutkielmassa tarkastellaan talousperustaista äänestämistä Suomessa eduskuntavaaleissa vuosina 2011, 2015 ja 2019. Aineisto valikoitui sen perusteella, että talouden tila oli erilainen kullakin vaalikaudella. Tutkielmassa tarkastellaan kansalaisten talouden tilan arvioiden vaikutusta puoluevalintaan sekä sitä, kuinka hyvin kansalaisten talouden tilan arviot ennustavat puoluevalintaa Suomessa suhteessa perinteisiin puoluevalintaa selittäviin tekijöihin. Tutkielman aineistona toimii eduskuntavaaliaineisto vuosilta 2011, 2015 ja 2019. Analyysi perustuu multinomiaaliseen logistiseen regressioanalyysiin ja tämän lisäksi käytetään kuvailevana menetelmänä ristiintaulukointia.
Tulokset osoittavat, että talousperustaista äänestämistä tapahtuu Suomessa jonkin verran. Analyysin perusteella kansalaisten arviot oman talouden tilan muutoksesta korreloivat vahvemmin puoluevalintaan kuin arviot kansantalouden tilan muutoksesta. Jakolinjateoriat ja sosiodemografiset muuttujat, jotka ovat perinteisesti selittäneet puoluevalintaa, selittivät talouden arvioita paremmin puoluevalintaa Suomessa.
Tutkimus mukailee aikaisempia tutkimuksia talousperustaisesta äänestämisestä monipuoluedemokratioissa. Tutkielman perusteella kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat sekä pitkän aikavälin poliittiset sitoumukset että lyhyen aikavälin poliittisten tapahtumista johtuvat mielipiteiden muutokset. Tulosten perusteella talousperustaisen äänestämisen vahvuuteen vaikuttaa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaisesti hallituspuolueiden ideologinen yhteneväisyys.
Tässä pro-gradu tutkielmassa tarkastellaan talousperustaista äänestämistä Suomessa eduskuntavaaleissa vuosina 2011, 2015 ja 2019. Aineisto valikoitui sen perusteella, että talouden tila oli erilainen kullakin vaalikaudella. Tutkielmassa tarkastellaan kansalaisten talouden tilan arvioiden vaikutusta puoluevalintaan sekä sitä, kuinka hyvin kansalaisten talouden tilan arviot ennustavat puoluevalintaa Suomessa suhteessa perinteisiin puoluevalintaa selittäviin tekijöihin. Tutkielman aineistona toimii eduskuntavaaliaineisto vuosilta 2011, 2015 ja 2019. Analyysi perustuu multinomiaaliseen logistiseen regressioanalyysiin ja tämän lisäksi käytetään kuvailevana menetelmänä ristiintaulukointia.
Tulokset osoittavat, että talousperustaista äänestämistä tapahtuu Suomessa jonkin verran. Analyysin perusteella kansalaisten arviot oman talouden tilan muutoksesta korreloivat vahvemmin puoluevalintaan kuin arviot kansantalouden tilan muutoksesta. Jakolinjateoriat ja sosiodemografiset muuttujat, jotka ovat perinteisesti selittäneet puoluevalintaa, selittivät talouden arvioita paremmin puoluevalintaa Suomessa.
Tutkimus mukailee aikaisempia tutkimuksia talousperustaisesta äänestämisestä monipuoluedemokratioissa. Tutkielman perusteella kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat sekä pitkän aikavälin poliittiset sitoumukset että lyhyen aikavälin poliittisten tapahtumista johtuvat mielipiteiden muutokset. Tulosten perusteella talousperustaisen äänestämisen vahvuuteen vaikuttaa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaisesti hallituspuolueiden ideologinen yhteneväisyys.