Oppiminen ja luottamus työyhteisöissä
Hörkkö, Eeva (2023-09-01)
Oppiminen ja luottamus työyhteisöissä
(01.09.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9354-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9354-3
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan työpaikan rakenteellisten tekijöiden, työpaikan luottamuksen ja työssä oppimisen välisiä yhteyksiä. Ensinnäkin tutkitaan luottamuksen yhteyttä työssä oppimiseen. Toiseksi analysoidaan sukupuolen, sosioekonomisen aseman, työnantajasektorin ja työsuhteen laadun yhteyttä työssä oppimiseen. Lisäksi tutkitaan näiden rakenteellisten tekijöiden ja luottamuksen välistä yhteyttä. Tutkittavana on suomalaisten palkansaajien kokemukset työssä oppimisen mahdollisuuksista sekä alaisten ja johdon välisen suhteen avoimuudesta ja luottamuksellisuudesta ajanjaksolla 2004–2016. Käytössä on Työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2004, 2010 ja 2016 puhelinhaastatteluina keräämien työolobarometrien aineisto (N = 3896). Seikkaperäisemmin tutkitaan sekä työssä oppimisen sujumista ja luottamusta että eri työssä oppimisen tapojen suosiota vesihuoltolaitoksilla (N = 412).
Kokoavana tutkimustuloksena voidaan sanoa, että sosioekonominen asema on yhteydessä työssä oppimisen ja luottamuksen kokemuksiin. Toinen keskeinen kokoava tutkimustulos on työpaikan luottamuksen ja työssä oppimisen välinen myönteinen yhteys.
Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, työnantajasektoriin ja työsuhteen luonteeseen. Tuloksien mukaan ylemmät toimihenkilöt ja alemmat toimihenkilöt mieltävät työpaikkansa useammin uusien asioiden oppimisympäristöksi kuin työntekijät. Ylemmät toimihenkilöt kokevat alempia toimihenkilöitä useammin myös suhteet johtoon avoimiksi ja luottamuksellisiksi. Ylempien toimihenkilöiden lisäksi kuitenkin myös työntekijät kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi useammin kuin alemmat toimihenkilöt. Naiset kokevat miehiä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Sen sijaan tarkastelujakson edetessä miehet kokevat yhä enenevässä määrin naisia useammin alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi. Työnantajan mukaisessa tarkastelussa valtion palveluksessa työskentelevät kokevat kunnan ja yksityisen sektorin työntekijöitä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Yksityisellä sektorilla palkansaajat kokevat yleensä kaikkein myönteisimmin alaisten ja johdon väliset suhteet. Valtiolla avoimuus ja luottamuksellisuus ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Ainoastaan kuntasektorilla alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuus on viimeisenä tarkasteluvuotena matalammalla kuin tarkastelujakson alussa. Työsuhteen luonteen mukaisessa tarkastelussa määräaikaisessa työsuhteessa olevat kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin oppivansa koko ajan uutta työpaikalla. Lisäksi määräaikaiset työntekijät kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin suhteet johtoon avoimisi ja luottamuksellisiksi.
Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä toisiinsa, ja miten yhteys on muuttunut vuosien 2004–2016 välillä. Tuloksena on, että kokemukset työssä oppimisesta ja kokemukset alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuudesta ovat yhteydessä toisiinsa. Ensinnäkin työssä oppimisen mahdollisuudet koetaan hyvinä muita useammin niiden palkansaajien keskuudessa, jotka arvioivat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Toisesta suunnasta katsottuna palkansaajat, joilla on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet, kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet muita useammin luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Luottamus alaisten ja johdon välisissä suhteissa ennustaa hyviä työssä oppimisen mahdollisuuksia tilastollisesti merkitsevästi koko tarkastelujakson ajan. Luottamuksen selitysvoima on vahvimmillaan vuonna 2010, ja se oli edelleen tärkeä selittäjä vuonna 2016.
Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin, miten työntekijän asema ja sukupuoli ovat yhteydessä (a) työyhteisössä koettuun luottamukseen ja (b) työssä oppimisen sujuvuuteen. Tuloksen mukaan toimihenkilöt kokevat työntekijöitä useammin luottamusta sekä johtoon että työkavereihin. Johtoon tai työkavereihin luottaminen ei ole yhteydessä sukupuoleen. Edelleen toimihenkilöt kokevat tiedonhankinnan ja tiedonluomisen metaforien mukaisen oppimisen sujuvan paremmin kuin työntekijät. Naiset kokevat tiedonhankinnan eli kognitiivisen ’mielensisäisen’ oppimisen sujuvan työpaikallaan miehiä paremmin. Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin myös, miten koettu luottamus ja työssä oppimisen sujuvuus ovat yhteydessä keskenään. Tuloksen mukaan koetun luottamuksen sekä työssä oppimisen sujuvuuden välillä on yhteyttä. Henkilöstön kokema vertikaalinen ja horisontaalinen luottamus ovat molemmat positiivisessa yhteydessä oppimisen sujuvuuteen kolmella oppimisen metaforalla mitattuna.
Työssä oppimisen ilmenemistä tutkittiin vesihuoltolaitoksilta kerätyssä aineistossa (N = 412) tutkimuskysymyksellä millaiset työssä oppimisen muodot eri-ikäiset miehet ja naiset organisaation eri tasoilla kokevat sopivimmiksi. Tuloksen mukaan toimihenkilöt suosivat tiedonhankintaa ja tiedonluomista oppimismuotona useammin kuin työntekijät. Tutkimustuloksen mukaan osallistuvan oppimisen suosio on yhteydessä sukupuoleen ja ikään. Naiset pitävät kaikkia oppimismuotoja, mutta erityisesti osallistuvaa oppimismuotoa miehiä useammin itselleen sopivana. Nuorin ikäryhmä (alle 43-vuotiaat) suosii osallistuvaa oppimismuotoa useammin kuin vanhin ikäryhmä (yli 53-vuotiaat).
Käytännön suosituksena ehdotetaan, että toimintaympäristöjen alati muuttuessa organisaatioiden kannattaa panostaa luottamuksellisen ilmapiirin kehittymiseen, koska sen vaikutus työssä oppimiseen on todennäköisesti myönteinen. Learning and trust in work communities
The study examines the relations between structural factors at work, workplace trust and workplace learning. First, the relation between trust and workplace learning are examined. Secondly, the relations between socioeconomic status, gender, employer sector, type of employment and workplace learning are studied. Furthermore, the relation between these structural factors and trust are investigated. The research focuses on the experiences of Finnish wage earners workplace learning and the openness and trust of the relationship between subordinates and management during the period 2004–2016. The study is conducted using the data of the Working Life Barometer produced by the Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment in 2004, 2010 and 2016 as telephone interviews (N = 3896). Trust and workplace learning and the preferred ways of workplace learning at water utilities (N = 412) are investigated in more detail.
As an overall result, it can be said that socioeconomic status is connected to the experiences of workplace learning and trust at work. Another key result is the positive connection between trust and workplace learning.
How workplace learning and trust are related to socioeconomic status, gender, employer sector and type of employment is investigated from the data of the Working Life Barometer (N = 3896). According to the results, senior salaried employees and salaried employees perceive their workplace as an environment for learning new things more often than manual labourers. Senior salaried employees more often than salaried employees also experience openness and trust in relation to management. However, in addition to senior salaried employees also manual labourers perceive the relationship between subordinates and management to be open and trustworthy more often than salaried employees. Women perceive their opportunities for learning at work to be better than those of men. Towards to the end of the period, men perceive relationships between subordinates and management trustworthy more often than women. Those who work for the state perceive that they have good opportunities for workplace learning more often than the employees of municipalities and private sector. In the private sector, wage earners generally experience the relationship between subordinates and management most positively. Among those working for the state openness and trust of relationship between subordinates and management have developed in a positive direction. Only in the municipal sector the trust between subordinates and management is lower in the last year of research period than at the beginning of the period. When looking at the nature of the employment relationship, fixed-term employees perceive more often than others that they are constantly learning new things at the workplace. In addition, fixed-term employees experience relationships between subordinates and management more trustworthy than those in permanent employment.
How workplace learning and trust are related and what changes have taken place in relation to the above matters between 2004 and 2016 is examined from the data of the Working Life Barometer (N = 3896). The experiences of workplace learning and the experiences of trust in relationship between subordinates and management are connected to each other. First, opportunities for workplace learning are perceived good more often among those employees who perceive relationship between the management and subordinates open and trustworthy. Secondly, employees who have good opportunities for workplace learning perceive the relationship between subordinates and management to be trustworthy more often than others. Open and trusting relationship between the management and subordinates predicts good opportunities for workplace learning statistically significantly throughout the research period. The explanatory power of trust is at its strongest in 2010, and it is an important factor in 2016.
How the position in organizational hierarchy and gender are connected to (a) the trust experienced in the work community and (b) the fluency of workplace learning, is studied from the data collected from water utilities (N = 412). According to results, trusting management or coworkers is not connected to gender. Further, clerical employees experience more often than manual labourers that learning according to the metaphors of knowledge acquisition and knowledge creation is fluent. Women more often than men experience that knowledge acquisition, i.e. cognitive 'internal' learning, is fluent at their workplace. With the data collected from water utilities (N = 412) the relation between trust and the fluency of workplace learning are also examined. According to the result, there is a connection between perceived trust and the fluency of workplace learning. The vertical and horizontal trust experienced by the employees are both positively connected to the fluency of learning when measured by three learning metaphors.
Which forms of workplace learning do men and women of different ages at different levels of the organization hierarchy find most appropriate is investigated from data collected from water utilities (N = 412). According to the research result, clerical employees prefer information acquisition and knowledge creation as a form of learning more often than manual labourers. According to the research findings, the popularity of participatory learning is related to gender and age. Women experienced more often than men all forms of learning, but especially participatory learning suitable for them. The youngest age group (under 43 years old) prefers participatory learning more often than the oldest age group (over 53 years old).
As a practical recommendation, it is suggested that as operating environments are constantly changing, organizations should invest in the development of an atmosphere of trust, because its effect on workplace learning is likely to be positive.
Kokoavana tutkimustuloksena voidaan sanoa, että sosioekonominen asema on yhteydessä työssä oppimisen ja luottamuksen kokemuksiin. Toinen keskeinen kokoava tutkimustulos on työpaikan luottamuksen ja työssä oppimisen välinen myönteinen yhteys.
Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä sosioekonomiseen asemaan, sukupuoleen, työnantajasektoriin ja työsuhteen luonteeseen. Tuloksien mukaan ylemmät toimihenkilöt ja alemmat toimihenkilöt mieltävät työpaikkansa useammin uusien asioiden oppimisympäristöksi kuin työntekijät. Ylemmät toimihenkilöt kokevat alempia toimihenkilöitä useammin myös suhteet johtoon avoimiksi ja luottamuksellisiksi. Ylempien toimihenkilöiden lisäksi kuitenkin myös työntekijät kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi useammin kuin alemmat toimihenkilöt. Naiset kokevat miehiä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Sen sijaan tarkastelujakson edetessä miehet kokevat yhä enenevässä määrin naisia useammin alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi. Työnantajan mukaisessa tarkastelussa valtion palveluksessa työskentelevät kokevat kunnan ja yksityisen sektorin työntekijöitä useammin, että heillä on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet. Yksityisellä sektorilla palkansaajat kokevat yleensä kaikkein myönteisimmin alaisten ja johdon väliset suhteet. Valtiolla avoimuus ja luottamuksellisuus ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Ainoastaan kuntasektorilla alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuus on viimeisenä tarkasteluvuotena matalammalla kuin tarkastelujakson alussa. Työsuhteen luonteen mukaisessa tarkastelussa määräaikaisessa työsuhteessa olevat kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin oppivansa koko ajan uutta työpaikalla. Lisäksi määräaikaiset työntekijät kokevat vakinaisessa työsuhteessa olevia useammin suhteet johtoon avoimisi ja luottamuksellisiksi.
Työolobarometrien aineistolla (N = 3896) tutkittiin, miten työssä oppiminen ja luottamus ovat yhteydessä toisiinsa, ja miten yhteys on muuttunut vuosien 2004–2016 välillä. Tuloksena on, että kokemukset työssä oppimisesta ja kokemukset alaisten ja johdon välisten suhteiden luottamuksellisuudesta ovat yhteydessä toisiinsa. Ensinnäkin työssä oppimisen mahdollisuudet koetaan hyvinä muita useammin niiden palkansaajien keskuudessa, jotka arvioivat alaisten ja johdon väliset suhteet luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Toisesta suunnasta katsottuna palkansaajat, joilla on hyvät työssä oppimisen mahdollisuudet, kokevat alaisten ja johdon väliset suhteet muita useammin luottamuksellisiksi ja avoimiksi. Luottamus alaisten ja johdon välisissä suhteissa ennustaa hyviä työssä oppimisen mahdollisuuksia tilastollisesti merkitsevästi koko tarkastelujakson ajan. Luottamuksen selitysvoima on vahvimmillaan vuonna 2010, ja se oli edelleen tärkeä selittäjä vuonna 2016.
Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin, miten työntekijän asema ja sukupuoli ovat yhteydessä (a) työyhteisössä koettuun luottamukseen ja (b) työssä oppimisen sujuvuuteen. Tuloksen mukaan toimihenkilöt kokevat työntekijöitä useammin luottamusta sekä johtoon että työkavereihin. Johtoon tai työkavereihin luottaminen ei ole yhteydessä sukupuoleen. Edelleen toimihenkilöt kokevat tiedonhankinnan ja tiedonluomisen metaforien mukaisen oppimisen sujuvan paremmin kuin työntekijät. Naiset kokevat tiedonhankinnan eli kognitiivisen ’mielensisäisen’ oppimisen sujuvan työpaikallaan miehiä paremmin. Vesihuoltolaitoksilta kerätyllä aineistolla (N = 412) tutkittiin myös, miten koettu luottamus ja työssä oppimisen sujuvuus ovat yhteydessä keskenään. Tuloksen mukaan koetun luottamuksen sekä työssä oppimisen sujuvuuden välillä on yhteyttä. Henkilöstön kokema vertikaalinen ja horisontaalinen luottamus ovat molemmat positiivisessa yhteydessä oppimisen sujuvuuteen kolmella oppimisen metaforalla mitattuna.
Työssä oppimisen ilmenemistä tutkittiin vesihuoltolaitoksilta kerätyssä aineistossa (N = 412) tutkimuskysymyksellä millaiset työssä oppimisen muodot eri-ikäiset miehet ja naiset organisaation eri tasoilla kokevat sopivimmiksi. Tuloksen mukaan toimihenkilöt suosivat tiedonhankintaa ja tiedonluomista oppimismuotona useammin kuin työntekijät. Tutkimustuloksen mukaan osallistuvan oppimisen suosio on yhteydessä sukupuoleen ja ikään. Naiset pitävät kaikkia oppimismuotoja, mutta erityisesti osallistuvaa oppimismuotoa miehiä useammin itselleen sopivana. Nuorin ikäryhmä (alle 43-vuotiaat) suosii osallistuvaa oppimismuotoa useammin kuin vanhin ikäryhmä (yli 53-vuotiaat).
Käytännön suosituksena ehdotetaan, että toimintaympäristöjen alati muuttuessa organisaatioiden kannattaa panostaa luottamuksellisen ilmapiirin kehittymiseen, koska sen vaikutus työssä oppimiseen on todennäköisesti myönteinen.
The study examines the relations between structural factors at work, workplace trust and workplace learning. First, the relation between trust and workplace learning are examined. Secondly, the relations between socioeconomic status, gender, employer sector, type of employment and workplace learning are studied. Furthermore, the relation between these structural factors and trust are investigated. The research focuses on the experiences of Finnish wage earners workplace learning and the openness and trust of the relationship between subordinates and management during the period 2004–2016. The study is conducted using the data of the Working Life Barometer produced by the Finnish Ministry of Economic Affairs and Employment in 2004, 2010 and 2016 as telephone interviews (N = 3896). Trust and workplace learning and the preferred ways of workplace learning at water utilities (N = 412) are investigated in more detail.
As an overall result, it can be said that socioeconomic status is connected to the experiences of workplace learning and trust at work. Another key result is the positive connection between trust and workplace learning.
How workplace learning and trust are related to socioeconomic status, gender, employer sector and type of employment is investigated from the data of the Working Life Barometer (N = 3896). According to the results, senior salaried employees and salaried employees perceive their workplace as an environment for learning new things more often than manual labourers. Senior salaried employees more often than salaried employees also experience openness and trust in relation to management. However, in addition to senior salaried employees also manual labourers perceive the relationship between subordinates and management to be open and trustworthy more often than salaried employees. Women perceive their opportunities for learning at work to be better than those of men. Towards to the end of the period, men perceive relationships between subordinates and management trustworthy more often than women. Those who work for the state perceive that they have good opportunities for workplace learning more often than the employees of municipalities and private sector. In the private sector, wage earners generally experience the relationship between subordinates and management most positively. Among those working for the state openness and trust of relationship between subordinates and management have developed in a positive direction. Only in the municipal sector the trust between subordinates and management is lower in the last year of research period than at the beginning of the period. When looking at the nature of the employment relationship, fixed-term employees perceive more often than others that they are constantly learning new things at the workplace. In addition, fixed-term employees experience relationships between subordinates and management more trustworthy than those in permanent employment.
How workplace learning and trust are related and what changes have taken place in relation to the above matters between 2004 and 2016 is examined from the data of the Working Life Barometer (N = 3896). The experiences of workplace learning and the experiences of trust in relationship between subordinates and management are connected to each other. First, opportunities for workplace learning are perceived good more often among those employees who perceive relationship between the management and subordinates open and trustworthy. Secondly, employees who have good opportunities for workplace learning perceive the relationship between subordinates and management to be trustworthy more often than others. Open and trusting relationship between the management and subordinates predicts good opportunities for workplace learning statistically significantly throughout the research period. The explanatory power of trust is at its strongest in 2010, and it is an important factor in 2016.
How the position in organizational hierarchy and gender are connected to (a) the trust experienced in the work community and (b) the fluency of workplace learning, is studied from the data collected from water utilities (N = 412). According to results, trusting management or coworkers is not connected to gender. Further, clerical employees experience more often than manual labourers that learning according to the metaphors of knowledge acquisition and knowledge creation is fluent. Women more often than men experience that knowledge acquisition, i.e. cognitive 'internal' learning, is fluent at their workplace. With the data collected from water utilities (N = 412) the relation between trust and the fluency of workplace learning are also examined. According to the result, there is a connection between perceived trust and the fluency of workplace learning. The vertical and horizontal trust experienced by the employees are both positively connected to the fluency of learning when measured by three learning metaphors.
Which forms of workplace learning do men and women of different ages at different levels of the organization hierarchy find most appropriate is investigated from data collected from water utilities (N = 412). According to the research result, clerical employees prefer information acquisition and knowledge creation as a form of learning more often than manual labourers. According to the research findings, the popularity of participatory learning is related to gender and age. Women experienced more often than men all forms of learning, but especially participatory learning suitable for them. The youngest age group (under 43 years old) prefers participatory learning more often than the oldest age group (over 53 years old).
As a practical recommendation, it is suggested that as operating environments are constantly changing, organizations should invest in the development of an atmosphere of trust, because its effect on workplace learning is likely to be positive.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2888]