SEPELVALTIMON KROONISEN TOTAALITUKOKSEN PALLOLAAJENNUKSEN POTILAAT TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA VUOSINA 2020 JA 2021
Tikkanen, Noora (2023-06-01)
SEPELVALTIMON KROONISEN TOTAALITUKOKSEN PALLOLAAJENNUKSEN POTILAAT TYKSIN SYDÄNKESKUKSESSA VUOSINA 2020 JA 2021
(01.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023080793218
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023080793218
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sepelvaltimon kroonisen totaalitukoksen hoitoa pallolaajennuksella Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) sydänkeskuksessa vuosina 2020 ja 2021. Tyksin sydänkeskuksessa tehtiin yhteensä 93 elektiivistä kroonisen totaalitukoksen pallolaajennusta vuosien 2020 ja 2021 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia potilaita toimenpiteellä hoidettiin, miten eri toimenpidetekniikat jakautuivat ja kuinka usein toimenpide onnistui.
Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa Tyksin potilastietojärjestelmästä haettiin elektiivisen kroonisen totaalitukoksen pallolaajennuksen toimenpidekertomus, josta selvitettiin käytetyt toimenpidetekniikat, totaalitukoksen sijainti ja toimenpiteen lopputulos. Potilastiedoista selvitettiin lisäksi sepelvaltimotaudin riskitekijöiden esiintymistä, sydämen vasemman kammion toimintakykyä ja sepelvaltimotaudin aiheuttamia oireita. Tutkimuksessa tehtiin kvantitatiivinen analyysi
riskitekijöiden esiintymisestä koko aineistossa ja sukupuolten välillä. Toimenpiteen onnistumisprosentti laskettiin. Potilasaineiston 93:sta potilaasta 66 oli miehiä ja 27 naisia.
Toimenpide onnistui 69 potilaalla ensimmäisellä pallolaajennusyrityksellä eli onnistumisprosentti oli 74 %. Lisäksi kuudelle potilaista tehtiin uusintatoimenpide, joista viisi onnistui. Uusintatoimenpiteen kanssa onnistumisprosentti oli 80%. Yleisin käytetty toimenpidetekniikka oli AWE (antegrade wire escalation, AWE), jolla pallolaajennuksia tehtiin 64 toimenpidettä eli 69 % toimenpiteistä. Reverse CART-tekniikalla (engl. reverse CART, controlled antegrade and retrograde tracking) suoritettiin 15 toimenpidettä (16 %), ADR-tekniikalla (engl. antegrade dissection and re-entry) kahdeksan (9 %) ja RWE-tekniikalla (engl. retrograde wire escalation, RWE) kuusi (7 %). Potilailla oli useita yleisiä sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Suurella osalla potilaista (70 %) oli taustalla kaksi tai useampi riskitekijä. Yksikään potilas ei kuollut toimenpiteen välittömiin komplikaatioihin.
Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessa Tyksin potilastietojärjestelmästä haettiin elektiivisen kroonisen totaalitukoksen pallolaajennuksen toimenpidekertomus, josta selvitettiin käytetyt toimenpidetekniikat, totaalitukoksen sijainti ja toimenpiteen lopputulos. Potilastiedoista selvitettiin lisäksi sepelvaltimotaudin riskitekijöiden esiintymistä, sydämen vasemman kammion toimintakykyä ja sepelvaltimotaudin aiheuttamia oireita. Tutkimuksessa tehtiin kvantitatiivinen analyysi
riskitekijöiden esiintymisestä koko aineistossa ja sukupuolten välillä. Toimenpiteen onnistumisprosentti laskettiin. Potilasaineiston 93:sta potilaasta 66 oli miehiä ja 27 naisia.
Toimenpide onnistui 69 potilaalla ensimmäisellä pallolaajennusyrityksellä eli onnistumisprosentti oli 74 %. Lisäksi kuudelle potilaista tehtiin uusintatoimenpide, joista viisi onnistui. Uusintatoimenpiteen kanssa onnistumisprosentti oli 80%. Yleisin käytetty toimenpidetekniikka oli AWE (antegrade wire escalation, AWE), jolla pallolaajennuksia tehtiin 64 toimenpidettä eli 69 % toimenpiteistä. Reverse CART-tekniikalla (engl. reverse CART, controlled antegrade and retrograde tracking) suoritettiin 15 toimenpidettä (16 %), ADR-tekniikalla (engl. antegrade dissection and re-entry) kahdeksan (9 %) ja RWE-tekniikalla (engl. retrograde wire escalation, RWE) kuusi (7 %). Potilailla oli useita yleisiä sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Suurella osalla potilaista (70 %) oli taustalla kaksi tai useampi riskitekijä. Yksikään potilas ei kuollut toimenpiteen välittömiin komplikaatioihin.