Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmat Helsingin kaupunkisuunnittelussa : Erityistarkastelussa Jätkäsaari

Abstract

Kestävän kehityksen rooli kaupunkisuunnittelussa on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi ja kestävän kehityksen mukainen kaupunkisuunnittelu kuuluu nykypäivänä suunnittelun yleisiin tavoitteisiin. Muutosta on kiihdyttänyt maailmanlaajuisen kaupungistumisen sekä väestönkasvun tuomat haasteet, kuten kasvanut väestöntiheys, väestörakenteen muutokset, luonnonvarojen niukkuus sekä luonnonvarojen nousseet hinnat. Voimakkaasti kasvanut energiankulutus, lisääntynyt asunnottomuus sekä rikollisuus ovat myös yleisiä kaupungeissa kasvaneita haasteita. Muun muassa näihin haasteisiin pyritään vastaamaan kestävällä kaupunkisuunnittelulla. Tässä tutkimuksessa tutkin kuinka sosiaalista ja ekologista kestävyyttä nostetaan esiin Helsingin tulevaisuuden suunnittelussa. Tutkimusaineistoina ovat Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025 sekä Helsingin yleiskaava. Lisäksi erityistarkasteluun valikoitui uuden kaupunginosan, Jätkäsaaren, tapaustutkimus ja erityisesti alueen osayleiskaava. Jätkäsaaren tutkimusta tuki lisäksi alueen havainnointi. Helsingin kaupunkistrategiassa huomiota kiinnitettiin erityisesti kaikkien väestöryhmien huomioimiseen sekä asukkaiden vuorovaikutukseen ja osallistamiseen. Ekologisen kestävyyden teemoista kaupunkistrategiassa käsiteltiin eniten luontoa. Myös Helsingin yleiskaavassa käsiteltiin sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden teemoja, mutta teemat painottuivat eri tavalla. Yleiskaavassa panostettiin erityisesti helposti saavutettaviin palveluihin. Ekologisen kestävyyden osalta joukkoliikennettä käsiteltiin runsaasti. Helsingissä pyritään kehittämään raideliikennettä ympäri kaupunkia. Tiiviin kaupunkirakenteen tavoittelu esiintyi kummassakin aineistossa vahvasti. Jätkäsaaren osayleiskaavassa sosiaalisen kestävyyden teemoja käsiteltiin yllättävän vähän. Esteettömyyttä ja väestön ikääntymistä koskeva teema sai tutkimukseni perusteella eniten näkyvyyttä. Segregaation teemaa ei käsitelty aineistossa suoranaisesti lainkaan. Ekologisen kestävyyden osalta rakennuspaikan olosuhteiden huomioiminen sai eniten näkyvyyttä, mikä johtuu Jätkäsaaren merellisestä sijainnista sekä satamaliikenteen aiheuttamista melusta ja päästöistä. Lisäksi alueella pyritään panostamaan alueen joukkoliikenteeseen sekä luontoon. Havainnointi nosti Jätkäsaaresta esiin myönteisiä asioita, kuten monipuolisen asuntorakenteen sekä modernin kierrätysjärjestelmän.

The role of sustainable development in urban planning has grown significantly in recent years. Currently, sustainable urban planning is one of the general goals of planning. The challenges brought by global urbanization and population growth, such as increased population density, demographic changes, scarcity of natural resources, and increased prices of natural resources have accelerated the change. Increased energy consumption, increased homelessness and crime are also common challenges that have grown in cities. The aim is to meet these challenges with sustainable urban planning. The purpose of this study was to investigate how social and ecological sustainability is presented in two recent documents guiding the future development of Helsinki. These documents used as research materials were the Helsinki city strategy 2021–2025 and the functional zoning of Helsinki. In addition, Jätkäsaari and its partial functional zoning were selected for special review as a case study. Jätkäsaari’s study was addittionally supported by observations made in the landscape. In Helsinki city strategy, attention was paid to the consideration of all population groups and the interaction and participation of residents. Of the themes of ecological sustainability, the theme concerning nature, vegetation in particular, was discussed the most. In the functional zoning of Helsinki, the themes of social and ecological sustainability were also considered, but the themes were emphasized in a slightly different way. It focused especially on easily accessible services. In terms of ecological sustainability, public transport was discussed a lot. The aim is to develop rail transport in Helsinki. A dense urban structure was strongly pursued in both materials. In Jätkäsaari’s partial functional zoning, the themes of social sustainability were discussed surprisingly little. The theme of accessibility and the aging of the population was discussed the most. The theme of segregation was not discussed directly in the material at all. Regarding ecological sustainability, consideration of the construction site was discussed the most, which is due to Jätkäsaari’s maritime location, and the noise and emissions caused by port traffic. In addition, the area aims to invest in the area’s public transport and nature. The observation highlighted positive things about Jätkäsaari, such as the versatile housing structure and the modern recycling system.