Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa: Vanhemmuuden lähtökohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla
Murto, Virve (2023-09-15)
Nuoret vanhemmat vuosituhannen vaihteen Suomessa: Vanhemmuuden lähtökohdat, vanhemmuuden jakaminen ja kouluttautuminen alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneilla
(15.09.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9376-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9376-5
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin suomalaista nuorta vanhemmuutta ja nuorten vanhempien asemaa vanhemmaksi tulon, vanhemmuuden jakamisen ja koulutuksen näkökulmista. Tutkimus oli monimenetelmällinen, ja siinä yhdistyivät alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneiden isien ja äitien omat käsitykset ja kokemukset sekä tilastollinen vertailu. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää tietoa nuorena vanhemmaksi tulosta ja sen vaikutuksista sekä yksilön omana kokemuksena että laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Saadessaan lapsia lähes kymmenen vuotta ikätovereitaan aiemmin nuorena vanhemmaksi tuloon liittyy yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ihanteiden, odotuksien ja normien rikkomista ja poikkeamista ”oikea-aikaisesta” elämänkulusta. Nuoruuden kuvataan pidentyneen, ja vanhemmuus on nuoruuden tavoin moninaistunut. Tasa-arvoistumisesta huolimatta äitiys nähdään yhä ensisijaisena isyyteen nähden. Sukupuolittunut vastuu luo erilaisia odotuksia isien ja äitien elämälle. Nuorten äitien pelätään helposti jäävän yksin lapsen kanssa.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 1978–1994 syntyneet suomenkieliset mannersuomalaiset nuoret vanhemmat, jotka olivat elossa olevan esikoisensa juridisia vanhempia. Tutkimusaineiston muodostivat vuonna 2013 tehty nuorten vanhempien valtakunnallinen postikysely (N=308), sitä seuranneet haastattelut (N=32) sekä erilaiset väestö-, koulutus- ja työmarkkinatilastot. Kyselyssä käytettiin ositettua otantaa, ja otokseen valittujen osoitetiedot saatiin Väestörekisterikeskukselta. Haastatellut 21 äitiä ja 11 isää valikoituivat kyselyyn vastanneiden keskuudesta. He asuivat eri puolilla Suomea ja olivat eri-ikäisiä erilaisine elämäntilanteineen. Aineistot analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä, temaattista analyysiä sekä kyselyn avovastauksissa sisällönanalyysiä.
Tutkimus osoitti, että nuorena vanhemmaksi tulon taustalla oli yhtä lailla halu saada lapsia kuin olettamus vahingosta tai piittaamattomuus ehkäisystä. Raskauden yllätyksellisyyden ohella vanhemmaksi tulossa keskeistä oli toivottu ja oikeanlainen elämäntilanne, jota rakensivat oikea-ikaisuus ja muutostoive. Tämä korostui äideillä ja täysi-ikäisenä lapsen saaneilla. Elämänkulku oli heistä monella nopeutunut: oli muutettu pois lapsuudenkodista ja elettiin vakiintuneessa parisuhteessa toisen asteen opintojen ollessa valmiit tai loppusuoralla. Nuoreen vanhemmuuteen liittyi myös ylisukupolvisuutta sekä kotoa ja uskonnollisesta yhteisöstä saatu kulttuurinen malli. Alaikäisenä lapsen saaneilla ja nuorena isäksi tulleilla vanhemmaksi tulossa oli useammin kyse sopeutumisesta kuin ennalta toivotusta asiasta. Raskauden alettua haluttiin toimia vastuullisesti ja moraalisesti oikein. Vanhemmuuden lähtökohdat määrittivät näin jo nuorten vanhempien asemaa.
Tulokset osoittivat, että vanhemmuutta jaettaessa keskiössä olivat halu ja kyky kantaa vastuuta sekä vanhempien elämäntilanne, samoin kuin perinteiset sukupuolittuneet vanhemmuuden jakamisen käytännöt. Useimmiten vastuu lapsesta kannettiin yhdessä, mutta kansainvälisten tutkimusten löydösten tavoin tutkittavat nuoret äidit olivat keskimääräistä useammin yksinhuoltajia. Enemmistö tutkituista nuorista isistä halusi olla nykypäivän ihanteiden ja odotusten mukaisia aktiivisia, osallistuvia isiä. Monilla nuorilla isillä kuitenkin nuoruuden ja vanhemmuuden ristiriita näyttäytyi äitejä voimakkaampana elämässä, ja isien oli toisinaan vaikeampi olla osallistuvia vanhempia.
Analyysit todensivat nuorten vanhempien aseman opiskelijoina olevan lapsettomia heikompi ja nuorten vanhempien koulutustason olevan keskimääräistä matalampi. Nuorimmat äideistä olivat ikäisiään useammin kotona vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta erot tasaantuivat iän myötä. Äitien ensisijaisuus pienten lasten hoitajana tuotti sukupuolten välisiä koulutuseroja. Kouluttautumiseen kytkeytyi myös ajatus lapsen parhaasta. Taloudellinen toimeentulo oli merkittävä este tai haaste opinnoille. Elatusvelvollisuuden myötä opintojen ohella työskentely ei ollut samalla tavoin valinta tai vaihtoehto kuin lapsettomana. Koulutusvalintoihin kytkeytyivät opiskelumotivaatio ja koulutukselle annettu arvo jo ennen lasta. Tehdyt valinnat muistuttivat omien vanhempien koulutusratkaisuja. Nuorten vanhempien koulutusvalintojen taustalla ei ollutkaan yksin vanhemmaksi tulo. Myös koulutuksen käytännöt, asenteet ja ideaalit loivat mahdollisuuksia ja estivät kouluttautumista.
Tutkimus osoittaa, että vanhemmuuteen ja nuoruuteen liitetyt erilaiset ihanteet, sosiaaliset normit ja odotukset vastuunkannosta tuottavat nuoren vanhemmuuden ongelmallisuutta ja tekevät siitä jännitteisen. Ikä vaikuttaa nuorten vanhempien asemaan erilaisten mahdollisuuksien kautta, mutta sukupuoli on sitä merkittävämpi aseman määrittäjä. Perinteisen vanhemmuuden sukupuolittuneen vastuunjaon myötä nuorten äitien asema on heikompi kuin nuorten isien sekä ikäistensä nuorten naisten. Isäksi tulolla nuorena ei ole samanlaisia vaikutuksia nuorten miesten elämässä kuin naisten, koska isyyteen ei kohdistu äitiyden kaltaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia odotuksia. Kahden erilaisen roolin yhdistäminen synnyttää erityisyyttä, vaikka nuorten vanhempien valintoja ohjaavat yhtä lailla monet vallitsevat kulttuuriset ihanteet ja yhteiskunnan sukupuolittuneet odotukset kuin toisiakin nuoria ja vanhempia. Tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei erityisyys ole aina ongelmallista. Nuori vanhemmuus on moninaista, ja nuorten vanhempien asema on kompleksinen suomalaisessa yhteiskunnassa.
ASIASANAT: Nuoret vanhemmat, vanhemmaksi tulo, vanhemmuuden jakaminen,
koulutus, yhteiskunnallinen asema, monimenetelmällisyys, perhetutkimus, nuorisotutkimus ABSTRACT
This dissertation examined Finnish young parenthood and the position of young parents from the perspectives of becoming a parent at a young age, sharing parenthood, and education. The research employed the mixed methods approach. It combined the personal perceptions and experiences of fathers and mothers who became parents before the age of 20 with statistical comparison. The aim was to deepen the understanding of early parenthood and its effects both as an individual experience and as a broader social phenomenon.
When having children nearly ten years earlier than their peers, young parenthood involves breaking social and cultural ideals, expectations, and norms and deviating from the "right time" life course. Youth is described as prolonged, and parenthood, like youth, has become diverse. Despite progress towards gender equality, motherhood is still perceived as primary compared to fatherhood. Gendered responsibility creates different expectations for the lives of fathers and mothers, and it is feared that young mothers will be left alone with their children.
The study's target population consisted of Finnish-speaking young parents born between 1978 and 1994 who were the legal parents of their living firstborn child. The research data consisted of a national postal survey of young parents conducted in 2013 (N=308), followed by interviews (N=32) and various population, education, and labour market statistics. Stratified sampling was used in the survey, and the address information of those selected for the sample was obtained from the Population Register Centre. The interviewed 21 mothers and 11 fathers were selected from the survey respondents. They lived in different parts of Finland and were of different ages with various life situations. The data were analysed using statistical methods, thematic analysis, and content analysis of open-ended survey responses.
The study showed that becoming a parent at a young age was driven by the desire to have children and the assumption of accidents or disregard for contraception. In addition to the surprise of pregnancy, the key factors in becoming a parent were the desired and appropriate life situation, characterized by the right time and desired changes. Desired and appropriate life situation was emphasized among mothers and those who became parents when they were of legal age. For many of them, life course had accelerated: they had moved away from their childhood homes and lived in stable relationships, with secondary education completed or nearing completion. Early parenthood was also influenced by intergenerational and cultural models acquired from the home and religious community. For those who became parents as minors or young fathers, becoming a parent was often about adaptation rather than a preconceived desire. Once pregnancy began, responsible and morally correct actions were sought. Thus, the starting points of parenthood already define the position of young parents.
The results indicated that the core aspects of sharing parenthood were the desire and ability to take responsibility, the parents' life situation, and traditional gendered practices of sharing parenthood. Most often, the responsibility for the child was shared, but as found in international studies, the young mothers in the study were more likely to be single parents. Most young fathers wanted to be active and involved fathers in line with contemporary ideals and expectations. However, for many young fathers, the conflict between youth and parenthood appeared more significant than for mothers, and it was sometimes more challenging for them to be involved parents.
The analyses confirmed that young parents' status as students was weaker compared to childless individuals, and the educational level of young parents was lower than the average. The youngest mothers were more likely to be at home without a degree after comprehensive school, but educational differences diminished with age. The priority of mothers as primary caregivers for young children contributed to gender-based educational differences. Education was also linked to what is best for the child. Economic livelihood was a significant obstacle or challenge to pursuing education. With the obligation to provide child support, working alongside studies was a different choice or alternative than it is for those without children. Educational choices were associated with motivation for studying and the value placed on education even before having children. The choices made resembled the educational choices of their own parents. It was not solely becoming a parent that determined the educational choices of young parents. Education practices, attitudes, and ideals also created opportunities and hindered educational pursuits.
The research shows that the different ideals, social norms, and expectations of responsibility related to parenthood and youth make young parenting problematic and create tensions in young parenthood. Age affects the position of young parents through various opportunities, but gender is a more significant determinant of their position. Due to the traditional gendered division of parenthood, the position of young mothers is weaker compared to young fathers and their peers. Becoming a father at a young age does not have the same effects on young men's lives as it does on young women because fatherhood does not carry cultural and societal expectations similar to motherhood. Integrating two different roles creates specificity, although the choices of young parents are influenced by prevailing cultural ideals and societal gendered expectations as with other young and older parents. However, the study also shows that specialness is only sometimes problematic. Young parenthood is diverse, and the position of young parents is complex in Finnish society.
KEYWORDS: Young parents, becoming a parent, sharing parenthood, education, social standing, mixed methods, family research, youth research
Tässä väitöstutkimuksessa tarkasteltiin suomalaista nuorta vanhemmuutta ja nuorten vanhempien asemaa vanhemmaksi tulon, vanhemmuuden jakamisen ja koulutuksen näkökulmista. Tutkimus oli monimenetelmällinen, ja siinä yhdistyivät alle 20-vuotiaana esikoisensa saaneiden isien ja äitien omat käsitykset ja kokemukset sekä tilastollinen vertailu. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää tietoa nuorena vanhemmaksi tulosta ja sen vaikutuksista sekä yksilön omana kokemuksena että laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Saadessaan lapsia lähes kymmenen vuotta ikätovereitaan aiemmin nuorena vanhemmaksi tuloon liittyy yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ihanteiden, odotuksien ja normien rikkomista ja poikkeamista ”oikea-aikaisesta” elämänkulusta. Nuoruuden kuvataan pidentyneen, ja vanhemmuus on nuoruuden tavoin moninaistunut. Tasa-arvoistumisesta huolimatta äitiys nähdään yhä ensisijaisena isyyteen nähden. Sukupuolittunut vastuu luo erilaisia odotuksia isien ja äitien elämälle. Nuorten äitien pelätään helposti jäävän yksin lapsen kanssa.
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 1978–1994 syntyneet suomenkieliset mannersuomalaiset nuoret vanhemmat, jotka olivat elossa olevan esikoisensa juridisia vanhempia. Tutkimusaineiston muodostivat vuonna 2013 tehty nuorten vanhempien valtakunnallinen postikysely (N=308), sitä seuranneet haastattelut (N=32) sekä erilaiset väestö-, koulutus- ja työmarkkinatilastot. Kyselyssä käytettiin ositettua otantaa, ja otokseen valittujen osoitetiedot saatiin Väestörekisterikeskukselta. Haastatellut 21 äitiä ja 11 isää valikoituivat kyselyyn vastanneiden keskuudesta. He asuivat eri puolilla Suomea ja olivat eri-ikäisiä erilaisine elämäntilanteineen. Aineistot analysoitiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä, temaattista analyysiä sekä kyselyn avovastauksissa sisällönanalyysiä.
Tutkimus osoitti, että nuorena vanhemmaksi tulon taustalla oli yhtä lailla halu saada lapsia kuin olettamus vahingosta tai piittaamattomuus ehkäisystä. Raskauden yllätyksellisyyden ohella vanhemmaksi tulossa keskeistä oli toivottu ja oikeanlainen elämäntilanne, jota rakensivat oikea-ikaisuus ja muutostoive. Tämä korostui äideillä ja täysi-ikäisenä lapsen saaneilla. Elämänkulku oli heistä monella nopeutunut: oli muutettu pois lapsuudenkodista ja elettiin vakiintuneessa parisuhteessa toisen asteen opintojen ollessa valmiit tai loppusuoralla. Nuoreen vanhemmuuteen liittyi myös ylisukupolvisuutta sekä kotoa ja uskonnollisesta yhteisöstä saatu kulttuurinen malli. Alaikäisenä lapsen saaneilla ja nuorena isäksi tulleilla vanhemmaksi tulossa oli useammin kyse sopeutumisesta kuin ennalta toivotusta asiasta. Raskauden alettua haluttiin toimia vastuullisesti ja moraalisesti oikein. Vanhemmuuden lähtökohdat määrittivät näin jo nuorten vanhempien asemaa.
Tulokset osoittivat, että vanhemmuutta jaettaessa keskiössä olivat halu ja kyky kantaa vastuuta sekä vanhempien elämäntilanne, samoin kuin perinteiset sukupuolittuneet vanhemmuuden jakamisen käytännöt. Useimmiten vastuu lapsesta kannettiin yhdessä, mutta kansainvälisten tutkimusten löydösten tavoin tutkittavat nuoret äidit olivat keskimääräistä useammin yksinhuoltajia. Enemmistö tutkituista nuorista isistä halusi olla nykypäivän ihanteiden ja odotusten mukaisia aktiivisia, osallistuvia isiä. Monilla nuorilla isillä kuitenkin nuoruuden ja vanhemmuuden ristiriita näyttäytyi äitejä voimakkaampana elämässä, ja isien oli toisinaan vaikeampi olla osallistuvia vanhempia.
Analyysit todensivat nuorten vanhempien aseman opiskelijoina olevan lapsettomia heikompi ja nuorten vanhempien koulutustason olevan keskimääräistä matalampi. Nuorimmat äideistä olivat ikäisiään useammin kotona vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mutta erot tasaantuivat iän myötä. Äitien ensisijaisuus pienten lasten hoitajana tuotti sukupuolten välisiä koulutuseroja. Kouluttautumiseen kytkeytyi myös ajatus lapsen parhaasta. Taloudellinen toimeentulo oli merkittävä este tai haaste opinnoille. Elatusvelvollisuuden myötä opintojen ohella työskentely ei ollut samalla tavoin valinta tai vaihtoehto kuin lapsettomana. Koulutusvalintoihin kytkeytyivät opiskelumotivaatio ja koulutukselle annettu arvo jo ennen lasta. Tehdyt valinnat muistuttivat omien vanhempien koulutusratkaisuja. Nuorten vanhempien koulutusvalintojen taustalla ei ollutkaan yksin vanhemmaksi tulo. Myös koulutuksen käytännöt, asenteet ja ideaalit loivat mahdollisuuksia ja estivät kouluttautumista.
Tutkimus osoittaa, että vanhemmuuteen ja nuoruuteen liitetyt erilaiset ihanteet, sosiaaliset normit ja odotukset vastuunkannosta tuottavat nuoren vanhemmuuden ongelmallisuutta ja tekevät siitä jännitteisen. Ikä vaikuttaa nuorten vanhempien asemaan erilaisten mahdollisuuksien kautta, mutta sukupuoli on sitä merkittävämpi aseman määrittäjä. Perinteisen vanhemmuuden sukupuolittuneen vastuunjaon myötä nuorten äitien asema on heikompi kuin nuorten isien sekä ikäistensä nuorten naisten. Isäksi tulolla nuorena ei ole samanlaisia vaikutuksia nuorten miesten elämässä kuin naisten, koska isyyteen ei kohdistu äitiyden kaltaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia odotuksia. Kahden erilaisen roolin yhdistäminen synnyttää erityisyyttä, vaikka nuorten vanhempien valintoja ohjaavat yhtä lailla monet vallitsevat kulttuuriset ihanteet ja yhteiskunnan sukupuolittuneet odotukset kuin toisiakin nuoria ja vanhempia. Tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei erityisyys ole aina ongelmallista. Nuori vanhemmuus on moninaista, ja nuorten vanhempien asema on kompleksinen suomalaisessa yhteiskunnassa.
ASIASANAT: Nuoret vanhemmat, vanhemmaksi tulo, vanhemmuuden jakaminen,
koulutus, yhteiskunnallinen asema, monimenetelmällisyys, perhetutkimus, nuorisotutkimus
This dissertation examined Finnish young parenthood and the position of young parents from the perspectives of becoming a parent at a young age, sharing parenthood, and education. The research employed the mixed methods approach. It combined the personal perceptions and experiences of fathers and mothers who became parents before the age of 20 with statistical comparison. The aim was to deepen the understanding of early parenthood and its effects both as an individual experience and as a broader social phenomenon.
When having children nearly ten years earlier than their peers, young parenthood involves breaking social and cultural ideals, expectations, and norms and deviating from the "right time" life course. Youth is described as prolonged, and parenthood, like youth, has become diverse. Despite progress towards gender equality, motherhood is still perceived as primary compared to fatherhood. Gendered responsibility creates different expectations for the lives of fathers and mothers, and it is feared that young mothers will be left alone with their children.
The study's target population consisted of Finnish-speaking young parents born between 1978 and 1994 who were the legal parents of their living firstborn child. The research data consisted of a national postal survey of young parents conducted in 2013 (N=308), followed by interviews (N=32) and various population, education, and labour market statistics. Stratified sampling was used in the survey, and the address information of those selected for the sample was obtained from the Population Register Centre. The interviewed 21 mothers and 11 fathers were selected from the survey respondents. They lived in different parts of Finland and were of different ages with various life situations. The data were analysed using statistical methods, thematic analysis, and content analysis of open-ended survey responses.
The study showed that becoming a parent at a young age was driven by the desire to have children and the assumption of accidents or disregard for contraception. In addition to the surprise of pregnancy, the key factors in becoming a parent were the desired and appropriate life situation, characterized by the right time and desired changes. Desired and appropriate life situation was emphasized among mothers and those who became parents when they were of legal age. For many of them, life course had accelerated: they had moved away from their childhood homes and lived in stable relationships, with secondary education completed or nearing completion. Early parenthood was also influenced by intergenerational and cultural models acquired from the home and religious community. For those who became parents as minors or young fathers, becoming a parent was often about adaptation rather than a preconceived desire. Once pregnancy began, responsible and morally correct actions were sought. Thus, the starting points of parenthood already define the position of young parents.
The results indicated that the core aspects of sharing parenthood were the desire and ability to take responsibility, the parents' life situation, and traditional gendered practices of sharing parenthood. Most often, the responsibility for the child was shared, but as found in international studies, the young mothers in the study were more likely to be single parents. Most young fathers wanted to be active and involved fathers in line with contemporary ideals and expectations. However, for many young fathers, the conflict between youth and parenthood appeared more significant than for mothers, and it was sometimes more challenging for them to be involved parents.
The analyses confirmed that young parents' status as students was weaker compared to childless individuals, and the educational level of young parents was lower than the average. The youngest mothers were more likely to be at home without a degree after comprehensive school, but educational differences diminished with age. The priority of mothers as primary caregivers for young children contributed to gender-based educational differences. Education was also linked to what is best for the child. Economic livelihood was a significant obstacle or challenge to pursuing education. With the obligation to provide child support, working alongside studies was a different choice or alternative than it is for those without children. Educational choices were associated with motivation for studying and the value placed on education even before having children. The choices made resembled the educational choices of their own parents. It was not solely becoming a parent that determined the educational choices of young parents. Education practices, attitudes, and ideals also created opportunities and hindered educational pursuits.
The research shows that the different ideals, social norms, and expectations of responsibility related to parenthood and youth make young parenting problematic and create tensions in young parenthood. Age affects the position of young parents through various opportunities, but gender is a more significant determinant of their position. Due to the traditional gendered division of parenthood, the position of young mothers is weaker compared to young fathers and their peers. Becoming a father at a young age does not have the same effects on young men's lives as it does on young women because fatherhood does not carry cultural and societal expectations similar to motherhood. Integrating two different roles creates specificity, although the choices of young parents are influenced by prevailing cultural ideals and societal gendered expectations as with other young and older parents. However, the study also shows that specialness is only sometimes problematic. Young parenthood is diverse, and the position of young parents is complex in Finnish society.
KEYWORDS: Young parents, becoming a parent, sharing parenthood, education, social standing, mixed methods, family research, youth research
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2827]