"Ei koske meitä." : Suomalaisuuden oikeuttaminen perinteitä koskevissa rasismikohuissa
Kärkkäinen, Franseska (2023-06-07)
"Ei koske meitä." : Suomalaisuuden oikeuttaminen perinteitä koskevissa rasismikohuissa
(07.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691264
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691264
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia suomalaisen kulttuuri-identiteetin oikeuttamista suomalaisia perinteitä koskevien rasismikohujen näkökulmasta. Nämä kohut ovat tiernapoikaperinteen kritisointi vuodelta 2017, Pekka-pelin poistuminen myynnistä vuonna 2020 ja Afrikan tähti -kohu vuodelta 2021. Tutkimus pyrkii selvittämään, millä eri tavoin suomalaisuutta oikeutetaan kohujen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen rooli kansanmielisellä ajattelutavalla sekä rasismilla ja sen määrittelyllä on suomalaisuuden rakentamisessa.
Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimuksen teoreettismetodogisena työkaluna käytettiin Boltanskin ja Thévenot´n oikeuttamisteoriaa. Oikeuttamisteoria perustuu ajatukseen, että ihmisten oikeuttamistapoja on mahdollista kategorisoida kuuteen eri oikeuttamisen maailmaan, jotka perustuvat eri arvottamisjärjestyksiin. Tutkimuksen aineistoina käytettiin kohuihin liittyviä julkisia keskustelupalstoja, joissa käydään keskustelua kyseisistä rasismikohuista.
Tutkimustulosten mukaan suomalaista kulttuuri-identiteettiä oikeutettiin perinteitä koskevissa rasismikohukeskusteluissa inspiraation, kodin ja kansalaisuuden oikeuttamisen maailmojen kautta. Nämä maailmat kuvastavat suomalaisuuden ideaa, suomalaisuuden perinteitä ja historiaa sekä suomalaisuuden kollektiivisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Kansanmielisellä ajattelutavalla oli myös vahva rooli suomalaisuuden rakentamisessa. Suomalaisuuden kuvaa rikkova perinteiden rasistisuus keskustelun aiheena toimi nationalistisen ajattelutavan polttoaineena. Kansanmielinen ajattelutapa myös pohjusti monia rasismikohukeskustelun vastareaktion argumentteja, ja täten rakensi suomalaisuutta rasismista irrallisena kulttuuri-identiteettinä. Kansanmielinen ajattelutapa toimi kohukeskusteluissa myös legitiimin suomalaisuuden määrittelyvälineenä. Lisäksi rasismilla ja sen määrittelyllä oli selkeä yhteys suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen. Rajallinen rasismin käsitteistön ymmärrys vahvisti ajatusta, että suomalaisuus ja rasismi ovat etäällä toisistaan. Lisäksi nationalistiseen ajatteluun perustuva oman kulttuurin itsemäärittelyoikeus ja suomalaisten normatiivinen valkoisuus herätti kysymyksiä, kenellä on oikeus kritisoida suomalaisia perinteitä rasismin ja kolonialismin kontekstista.
Tutkimuksen kautta voidaan todeta, että suomalaisuuden ja rasismin väliseen suhteeseen vaikuttaa yhä värisokeus ja tiedon puute. Tutkimus valotti laajemmin, millaisena suomalaiset näkevät rasismin olemassaolon suhteessa omaan kulttuuri-identiteettiin. Tutkimuksen kautta saatiin myös selville, millä argumenteilla suomalaiset puolustavat omaa kulttuuri-identiteettiä ja kieltävät rasismin olemassaoloa. Tutkimustulokset tarjoavat tietoa esimerkiksi siihen, miten rasismiin liittyvää vihapuhetta olisi mahdollista lieventää, ja millä tavoin ulkoiset vaikutteet yhä nähdään uhkana suomalaiselle kulttuuri-identiteetille.
Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimuksen teoreettismetodogisena työkaluna käytettiin Boltanskin ja Thévenot´n oikeuttamisteoriaa. Oikeuttamisteoria perustuu ajatukseen, että ihmisten oikeuttamistapoja on mahdollista kategorisoida kuuteen eri oikeuttamisen maailmaan, jotka perustuvat eri arvottamisjärjestyksiin. Tutkimuksen aineistoina käytettiin kohuihin liittyviä julkisia keskustelupalstoja, joissa käydään keskustelua kyseisistä rasismikohuista.
Tutkimustulosten mukaan suomalaista kulttuuri-identiteettiä oikeutettiin perinteitä koskevissa rasismikohukeskusteluissa inspiraation, kodin ja kansalaisuuden oikeuttamisen maailmojen kautta. Nämä maailmat kuvastavat suomalaisuuden ideaa, suomalaisuuden perinteitä ja historiaa sekä suomalaisuuden kollektiivisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Kansanmielisellä ajattelutavalla oli myös vahva rooli suomalaisuuden rakentamisessa. Suomalaisuuden kuvaa rikkova perinteiden rasistisuus keskustelun aiheena toimi nationalistisen ajattelutavan polttoaineena. Kansanmielinen ajattelutapa myös pohjusti monia rasismikohukeskustelun vastareaktion argumentteja, ja täten rakensi suomalaisuutta rasismista irrallisena kulttuuri-identiteettinä. Kansanmielinen ajattelutapa toimi kohukeskusteluissa myös legitiimin suomalaisuuden määrittelyvälineenä. Lisäksi rasismilla ja sen määrittelyllä oli selkeä yhteys suomalaisen kulttuuri-identiteetin rakentamiseen. Rajallinen rasismin käsitteistön ymmärrys vahvisti ajatusta, että suomalaisuus ja rasismi ovat etäällä toisistaan. Lisäksi nationalistiseen ajatteluun perustuva oman kulttuurin itsemäärittelyoikeus ja suomalaisten normatiivinen valkoisuus herätti kysymyksiä, kenellä on oikeus kritisoida suomalaisia perinteitä rasismin ja kolonialismin kontekstista.
Tutkimuksen kautta voidaan todeta, että suomalaisuuden ja rasismin väliseen suhteeseen vaikuttaa yhä värisokeus ja tiedon puute. Tutkimus valotti laajemmin, millaisena suomalaiset näkevät rasismin olemassaolon suhteessa omaan kulttuuri-identiteettiin. Tutkimuksen kautta saatiin myös selville, millä argumenteilla suomalaiset puolustavat omaa kulttuuri-identiteettiä ja kieltävät rasismin olemassaoloa. Tutkimustulokset tarjoavat tietoa esimerkiksi siihen, miten rasismiin liittyvää vihapuhetta olisi mahdollista lieventää, ja millä tavoin ulkoiset vaikutteet yhä nähdään uhkana suomalaiselle kulttuuri-identiteetille.