"Yhteinen kirjaaminen luo yhteistä todellisuutta" : Moniammatillinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden määrittelemänä
Ojanperä, Oona (2023-06-16)
"Yhteinen kirjaaminen luo yhteistä todellisuutta" : Moniammatillinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden määrittelemänä
(16.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691390
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691390
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä moniammatillisesta kirjaamisesta julkisissa sosiaalipalveluissa. Tutkielman aineisto on kerätty Kansa-koulu III -kirjaamisvalmennukseen osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden tehtävävastauksista, jotka käsittelivät moniammatillista kirjaamista. Tutkimusaineiston kontekstissa moniammatillinen kirjaaminen ymmärrettiin eri alojen ammattilaisten välisenä prosessina. Käytin analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Ohjaavina teorioina ovat moniammatillisuutta ja sosiaalityön dokumentointia koskevat aiemmat tutkimukset.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten sosiaalityöntekijät määrittelevät moniammatillista kirjaamista ja millaisia vahvuuksia ja haasteita moniammatilliseen kirjaamiseen liittyy. Moniammatillista kirjaamista ja sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä siitä ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuskysymykseni ovat: miten sosiaalityöntekijät määrittelevät moniammatillista kirjaamista ja mitä vaikutuksia moniammatilliseen kirjaamiseen liittyy.
Tutkielman keskeinen tulos on, että sosiaalityöntekijät määrittelivät moniammatillista kirjaamista viiden keskeisen merkityksen kautta. Ne olivat tiedonsiirto, yhteisen tiedon muodostus, yhteinen kirjaaminen, kirjaamisen tavoitteet ja moniammatilliset asiakirjat. Moniammatilliseen kirjaamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat yhteinen tietojärjestelmä, kirjaamisen käytännöt, rajatyö, vastuunjako, sosiaalityöntekijän rooli, kirjaamiseen käytettävissä oleva aika ja lainsäädäntö.
Tutkielman perusteella moniammatillisen kirjaamisen keskeinen tavoite on edistää asiakkaan pääsyä oikea-aikaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin. Tämä tavoite saavutetaan tiedonsiirron, yhteisen tiedon muodostuksen ja moniammatillisten kirjaamiskäytäntöjen avulla. Tutkimuksen mukaan selkeitä sääntöjä tai yhtenäisiä käytäntöjä moniammatilliselle kirjaamiselle ei kuitenkaan ollut, vaan sosiaalityöntekijöillä oli käytössään vaihtelevia tapoja laatia kirjauksia. Usein moniammatillisen kirjaamisen käytäntöjä ei ollut työyhteisöissä lainkaan. Epäselvät tai puuttuvat käytännöt vaikuttivat sosiaalityöntekijöiden asenteisiin moniammatillista kirjaamista kohtaan, ja sitä saatettiin pitää hankalana tai jopa vieroksua. Lisäksi moniammatillisella kirjaamisella tavoitellaan ajallista hyötyä sekä säästöjä liittyen resursseihin ja rahaan.
Sosiaalityöntekijöiden käsitys moniammatillisista asiakirjoista keskittyi erityisesti asiakassuunnitelmaan ja palvelutarpeen arviointiin. Yhteisen tietojärjestelmän havaittiin vaikuttavan merkittävästi moniammatillisen kirjaamisen toteutumiseen.
Tutkielman perusteella yhteisten käytäntöjen kehittäminen veisi moniammatillista kirjaamista eteenpäin. Uudet hyvinvointialueet ovat mahdollisuus luoda sosiaalipalveluihin sellaiset rakenteet, jotka tukevat kirjausten laatimista moniammatillisesti.
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten sosiaalityöntekijät määrittelevät moniammatillista kirjaamista ja millaisia vahvuuksia ja haasteita moniammatilliseen kirjaamiseen liittyy. Moniammatillista kirjaamista ja sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä siitä ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuskysymykseni ovat: miten sosiaalityöntekijät määrittelevät moniammatillista kirjaamista ja mitä vaikutuksia moniammatilliseen kirjaamiseen liittyy.
Tutkielman keskeinen tulos on, että sosiaalityöntekijät määrittelivät moniammatillista kirjaamista viiden keskeisen merkityksen kautta. Ne olivat tiedonsiirto, yhteisen tiedon muodostus, yhteinen kirjaaminen, kirjaamisen tavoitteet ja moniammatilliset asiakirjat. Moniammatilliseen kirjaamiseen vaikuttavia tekijöitä olivat yhteinen tietojärjestelmä, kirjaamisen käytännöt, rajatyö, vastuunjako, sosiaalityöntekijän rooli, kirjaamiseen käytettävissä oleva aika ja lainsäädäntö.
Tutkielman perusteella moniammatillisen kirjaamisen keskeinen tavoite on edistää asiakkaan pääsyä oikea-aikaisesti tarpeenmukaisiin palveluihin. Tämä tavoite saavutetaan tiedonsiirron, yhteisen tiedon muodostuksen ja moniammatillisten kirjaamiskäytäntöjen avulla. Tutkimuksen mukaan selkeitä sääntöjä tai yhtenäisiä käytäntöjä moniammatilliselle kirjaamiselle ei kuitenkaan ollut, vaan sosiaalityöntekijöillä oli käytössään vaihtelevia tapoja laatia kirjauksia. Usein moniammatillisen kirjaamisen käytäntöjä ei ollut työyhteisöissä lainkaan. Epäselvät tai puuttuvat käytännöt vaikuttivat sosiaalityöntekijöiden asenteisiin moniammatillista kirjaamista kohtaan, ja sitä saatettiin pitää hankalana tai jopa vieroksua. Lisäksi moniammatillisella kirjaamisella tavoitellaan ajallista hyötyä sekä säästöjä liittyen resursseihin ja rahaan.
Sosiaalityöntekijöiden käsitys moniammatillisista asiakirjoista keskittyi erityisesti asiakassuunnitelmaan ja palvelutarpeen arviointiin. Yhteisen tietojärjestelmän havaittiin vaikuttavan merkittävästi moniammatillisen kirjaamisen toteutumiseen.
Tutkielman perusteella yhteisten käytäntöjen kehittäminen veisi moniammatillista kirjaamista eteenpäin. Uudet hyvinvointialueet ovat mahdollisuus luoda sosiaalipalveluihin sellaiset rakenteet, jotka tukevat kirjausten laatimista moniammatillisesti.