”Tällästä perusosaamista on tää mun touhu” Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia omasta digitaalisesta osaamisesta
Mäkkeli, Juha (2023-06-14)
”Tällästä perusosaamista on tää mun touhu” Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia omasta digitaalisesta osaamisesta
Mäkkeli, Juha
(14.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062157579
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062157579
Tiivistelmä
Yhteiskunnan digitalisoituminen on vaikuttanut siihen, että ihmisten on hallittava digitaalisia taitoja yhteiskunnassa pärjätäkseen. Opettajan työssä on tärkeää, että opettaja pystyy omalla osaamisellaan tarjoamaan oppilaille tarvittavan osaamisen yhteiskunnassa pärjäämiseen. Opettajilla tulisi olla riittävä osaaminen, jotta he voivat opettaa tehokkaasti näitä taitoja. Yliopistoissa, joissa tarjotaan opettajankoulutusta lähes poikkeuksetta, on vain yksi kurssi, jossa käsitellään digitaalisuutta, joten koulutusvaiheessa osaaminen jää vähäiseksi. Aiempien tutkimusten mukaan luokanopettajaopiskelijat ja vastavalmistuneet opettajat kokevat oman digitaalisen osaamisensa olevan vain perustasolla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia omasta digitaalisesta osaamisesta ja sitä, miten he kokevat yliopiston vaikuttaneen digitaaliseen osaamiseensa. Tarkoitus on myös selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on digitaalisen osaamisen merkityksestä osana tulevaisuuden taitoja sekä millaisia uskomuksia luokanopettajaopiskelijoilla on taustatekijöiden vaikutuksesta digitaaliseen osaamiseen.
Tutkimuksen teoriatausta muodostuu käsitteistä tulevaisuuden taidot, digitaalinen osaaminen (kompetenssi), opettajien digitaalinen osaaminen ja luokanopettajaopiskelijoiden digitaalinen osaaminen. Tulevaisuuden taidot ja digitaalinen osaaminen ovat laajoja käsitteitä, joista on paljon hieman toisistaan eroavia määritelmiä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaopiskelijaa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina etänä Zoom-pikaviestintäsovellusta hyödyntäen. Kerätty aineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia soveltaen. Analyysivaiheessa ei muodostettu pääluokkia vaan kategorioita, jotka vastaavat tutkimuksen neljään tutkimuskysymykseen.
Tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijat kokivat oman digitaalisen osaamisensa olevan perustasaolla sekä kokivat, että yliopisto ei tarjoa riittävästi opetusta, joka kehittäisi heidän osaamistaan. Digitaalinen osaaminen koettiin myös tärkeäksi osaksi tulevaisuuden taitoja, minkä lisäksi luokanopettajaopiskelijat kokivat, että digitaalinen osaaminen on sukupuolittunut koulumaailmassa. Selkeää on, että opetusta digitaalisuudesta tulisi olla enemmän yliopistossa, jotta työelämään valmistuu opettajia, joilla on hyvä digitaalinen osaaminen. Tärkeä on myös kiinnittää huomiota, sukupuolten välisten erojen tasaamiseen digitaalisen osaamisen osalta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia omasta digitaalisesta osaamisesta ja sitä, miten he kokevat yliopiston vaikuttaneen digitaaliseen osaamiseensa. Tarkoitus on myös selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajaopiskelijoilla on digitaalisen osaamisen merkityksestä osana tulevaisuuden taitoja sekä millaisia uskomuksia luokanopettajaopiskelijoilla on taustatekijöiden vaikutuksesta digitaaliseen osaamiseen.
Tutkimuksen teoriatausta muodostuu käsitteistä tulevaisuuden taidot, digitaalinen osaaminen (kompetenssi), opettajien digitaalinen osaaminen ja luokanopettajaopiskelijoiden digitaalinen osaaminen. Tulevaisuuden taidot ja digitaalinen osaaminen ovat laajoja käsitteitä, joista on paljon hieman toisistaan eroavia määritelmiä.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaopiskelijaa. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina etänä Zoom-pikaviestintäsovellusta hyödyntäen. Kerätty aineisto litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia soveltaen. Analyysivaiheessa ei muodostettu pääluokkia vaan kategorioita, jotka vastaavat tutkimuksen neljään tutkimuskysymykseen.
Tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijat kokivat oman digitaalisen osaamisensa olevan perustasaolla sekä kokivat, että yliopisto ei tarjoa riittävästi opetusta, joka kehittäisi heidän osaamistaan. Digitaalinen osaaminen koettiin myös tärkeäksi osaksi tulevaisuuden taitoja, minkä lisäksi luokanopettajaopiskelijat kokivat, että digitaalinen osaaminen on sukupuolittunut koulumaailmassa. Selkeää on, että opetusta digitaalisuudesta tulisi olla enemmän yliopistossa, jotta työelämään valmistuu opettajia, joilla on hyvä digitaalinen osaaminen. Tärkeä on myös kiinnittää huomiota, sukupuolten välisten erojen tasaamiseen digitaalisen osaamisen osalta.