Vanhemman kokemukset lapsen varhaiskasvatuksen aloituksen separaatiotilanteista
Mattila, Ninna (2023-06-26)
Vanhemman kokemukset lapsen varhaiskasvatuksen aloituksen separaatiotilanteista
(26.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691454
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023072691454
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen aloitus on yksi varhaislapsuuden merkittävimmistä muutosvaiheista ja sen tiedetään olevan stressaavaa aikaa lapselle ja vanhemmalle. Lapsi siirtyy kotihoidosta varhaiskasvatukseen yleensä silloin, kun vanhempi palaa työelämään vanhempainvapaiden jälkeen, ja tämä transitiovaihe on pienen lapsen vanhemmalle monella tapaa kuormittava. Tästä huolimatta vanhempien kokemuksista lapsen varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyen tiedetään vain vähän. Varhaiskasvatuksen aloituksessa lapsi ja vanhempi kokevat päivittäin toistuvia erotilanteita, joissa vanhempi jättää lapsensa päiväkotiin. Nämä tilanteet voivat olla hyvin kuormittavia lapselle ja vanhemmalle.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin miten lapsen temperamentti, vanhemman depressio-oireet ja varhaiskasvatuksen työntekijältä saatu tuki vaikuttivat vanhemman tunnekokemukseen lapsen ensimmäisten varhaiskasvatusviikkojen separaatiotilanteista. Lisäksi tarkasteltiin, miten vanhemman tunnekokemus muuttui lapsen kolmen ensimmäisen varhaiskasvatusviikon aikana. Tämän pro gradu - tutkielman otos koostui 18:sta lapsi-vanhempi-parista, joiden lapsi aloitti kunnallisessa päiväkodissa 10–24 kuukauden ikäisenä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa väitöskirjatutkija Nina Melleniuksen väitöskirjatutkimuksessa ”Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen” kerättyä aineistoa. Vanhempien masennusoireita mitattiin Beck Depression Inventory (BDI-21) kyselylomakkeella, joka on lomakkeen pidempi versio. Lapsen negatiivisen reaktiivisuuden mittaamiseen käytettiin The Early Childhood Behavior Questionnaire (ECBQ) -lomakkeen lyhyttä, suomennettua versiota. Vanhemman tunnekokemusta ja kokemusta varhaiskasvattajalta saadusta tuesta tarkasteltiin väitöskirjatutkija Nina Melleniuksen laatimalla Vanhemman kokemus erotilanteesta -kyselylomakkeella. Vanhemmat vastasivat lomakkeen kysymyksiin kolmessa aikapisteessä, suunnilleen yhden viikon välein varhaiskasvatuksen aloituksen toisesta päiväkotipäivästä alkaen.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan vanhempien tunnekokemus muuttui helpommaksi lapsen toisen varhaiskasvatusviikon jälkeen. Lapsen negatiivinen reaktiivisuus ei vaikuttanut siihen, kuinka vaikeaksi vanhempi koki varhaiskasvatuksen aloituksen erotilanteet. Vanhemmat, joilla oli depressio- oireita, kokivat erotilanteet muita vanhempia vaikeammaksi toisella varhaiskasvatusviikolla. Toisen varhaiskasvatusviikon separaatiotilanteet olivat helpompia niille vanhemmille, jotka kokivat saaneensa varhaiskasvatuksen työntekijältä erityisen paljon tukea erotilanteessa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että vanhemman tunnekokemuksen huomioiminen on merkityksellistä, kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen. Erityisen tärkeää on, että sekä lapsen että vanhemman saatavilla on varhaiskasvatuksen ammattilaisten vahva tuki. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia tarkemmin varhaiskasvatuksen ammattilaisen tarjoaman tuen merkitystä erityisesti niille vanhemmille, joilla on depressio-oireita. Vanhemman depressio-oireiden yhteyttä varhaiskasvatuksen aloituksen separaatiotilanteisiin olisi tärkeää tutkia tarkemmin myös lapsen näkökulmasta tarkasteltuna.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin miten lapsen temperamentti, vanhemman depressio-oireet ja varhaiskasvatuksen työntekijältä saatu tuki vaikuttivat vanhemman tunnekokemukseen lapsen ensimmäisten varhaiskasvatusviikkojen separaatiotilanteista. Lisäksi tarkasteltiin, miten vanhemman tunnekokemus muuttui lapsen kolmen ensimmäisen varhaiskasvatusviikon aikana. Tämän pro gradu - tutkielman otos koostui 18:sta lapsi-vanhempi-parista, joiden lapsi aloitti kunnallisessa päiväkodissa 10–24 kuukauden ikäisenä. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa väitöskirjatutkija Nina Melleniuksen väitöskirjatutkimuksessa ”Mentalisaatio lapsen kehitystä suojaavana tekijänä siirtymävaiheessa kotihoidosta varhaiskasvatukseen” kerättyä aineistoa. Vanhempien masennusoireita mitattiin Beck Depression Inventory (BDI-21) kyselylomakkeella, joka on lomakkeen pidempi versio. Lapsen negatiivisen reaktiivisuuden mittaamiseen käytettiin The Early Childhood Behavior Questionnaire (ECBQ) -lomakkeen lyhyttä, suomennettua versiota. Vanhemman tunnekokemusta ja kokemusta varhaiskasvattajalta saadusta tuesta tarkasteltiin väitöskirjatutkija Nina Melleniuksen laatimalla Vanhemman kokemus erotilanteesta -kyselylomakkeella. Vanhemmat vastasivat lomakkeen kysymyksiin kolmessa aikapisteessä, suunnilleen yhden viikon välein varhaiskasvatuksen aloituksen toisesta päiväkotipäivästä alkaen.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan vanhempien tunnekokemus muuttui helpommaksi lapsen toisen varhaiskasvatusviikon jälkeen. Lapsen negatiivinen reaktiivisuus ei vaikuttanut siihen, kuinka vaikeaksi vanhempi koki varhaiskasvatuksen aloituksen erotilanteet. Vanhemmat, joilla oli depressio- oireita, kokivat erotilanteet muita vanhempia vaikeammaksi toisella varhaiskasvatusviikolla. Toisen varhaiskasvatusviikon separaatiotilanteet olivat helpompia niille vanhemmille, jotka kokivat saaneensa varhaiskasvatuksen työntekijältä erityisen paljon tukea erotilanteessa. Tulokset antavat viitteitä siitä, että vanhemman tunnekokemuksen huomioiminen on merkityksellistä, kun lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen. Erityisen tärkeää on, että sekä lapsen että vanhemman saatavilla on varhaiskasvatuksen ammattilaisten vahva tuki. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia tarkemmin varhaiskasvatuksen ammattilaisen tarjoaman tuen merkitystä erityisesti niille vanhemmille, joilla on depressio-oireita. Vanhemman depressio-oireiden yhteyttä varhaiskasvatuksen aloituksen separaatiotilanteisiin olisi tärkeää tutkia tarkemmin myös lapsen näkökulmasta tarkasteltuna.