Työehtosopimusten merkitys suomalaisessa joukkueurheilussa
Väätäinen, Jussi (2023-06-26)
Työehtosopimusten merkitys suomalaisessa joukkueurheilussa
(26.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192743
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192743
Tiivistelmä
Työehtosopimusten merkitys Yhdysvalloissa ja monessa muussa Euroopan maassa on ollut joukkueurheilussa historiallisesti merkittävästi tärkeämpi kuin Suomessa. Suomessa lähinnä jääkiekossa työehtosopimuksilla on ollut jonkinlainen painoarvo. Kuitenkin työehtosopimukset ovat muuten olleet suomalaisessa elinkeinoelämässä kolmikantasopimusten ja vahvojen työmarkkinajärjestöjen kautta erittäin merkityksellisiä suomalaisessa työelämässä. Tutkielmani ideana onkin luoda katsaus työehtosopimusten merkitykseen suomalaisessa joukkueurheilussa ja näiden työehtosopimusten merkityksen kasvattamiseen. Tutkimuskysymyksiä on kolme: mitkä ovat suomalaisen joukkueurheilun työehtosopimusosapuolet ja tämän hetken kollektiiviset sopimukset, mitkä voisivat olla suomalaisen joukkueurheilun mahdollisten uusien työehtosopimusten työehdot ja mitä hyötyä työehtosopimusten lisäämisestä voisi olla?
Tutkielman tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa pyritään ongelmakeskeisellä lähestymistavalla löytämään uusia työehtoja ja työehtosopimusten hyötyjä. Oikeuslähteinä ovat perus- ja ihmisoikeuksien lisäksi erityisesti työlainsäädäntö (muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki) sekä työehtosopimuslaki. Lisäksi käsitellään jonkin verran oikeustapauksia. Oikeuskirjallisuudessa pääpaino on kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa, mutta myös yhdysvaltalaista, eurooppalaista ja ruotsalaista kirjallisuutta on käytetty hyväksi. Lähdemateriaalina ovat myös kotimaiset työehtosopimukset, erityisesti joukkueurheilun saralla sekä tietyt yhdysvaltalaisen, eurooppalaisen ja ruotsalaisen joukkueurheilun työehtosopimukset. Suppeassa merkityksessään kyseessä ei ole kuitenkaan oikeusvertaileva tutkimus. Lähdemateriaalina käytän myös sähköpostikyselyitä, podcasteja ja YouTube-videoita. Tutkimuskohde rajautuu pallopelien ammattijoukkueurheilun työehtosopimuksiin.
20 vuoden aikana huolimatta työehtosopimusten hyötyjen tiedostamisesta suomalaisessa joukkueurheilussa vain jääkiekon Liigassa työehtosopimusten merkitys on tunnistettu Liigan yleissopimuksen muodossa. Liigan yleissopimuksessa väläytellään jopa tulevaisuudessa työehtosopimuksensa yleissitovuutta. Muualla suomalaisessa joukkueurheilussa luotetaan edelleen vakiosopimusmallisiin pelaajasopimusmalleihin. Mahdollisesti tulevaisuudessa voisi tutkia, mitkä ovat ne tarkemmat syyt, että työehtosopimusten merkitys suomalaisessa joukkueurheilussa ei ole nykyistä merkittävämpi. Kuitenkin edelleen työehtosopimusten työehtojen sitovuus syntyy lain nojalla, joten urheilijoiden oikeussuoja olisi nykyistä vahvempi. Tutkielmaan on laadittu erinäisiä työehtoja, joista osapuolet voivat tarkemmin sopia laveammin tai yksityiskohtaisemmin. Suomalainen joukkueurheilu onnistuisi olemaan edelläkävijän roolissa ja ottamaan suurempaa yhteiskunnallista vastuuta esimerkiksi antirasismin ja ilmastonmuutoksen torjunnassa neuvottelemalla työehtosopimuksiin antirasismi- sekä ilmastonmuutos- ja luontokatosuunnitelmia. Myös pelaajien minimipalkkoja, palkkataulukkoja, tietyistä lähteistä tulevien tulojen allokointia sekä tulospalkkioiden, kuvaoikeusmaksujen ja yhteistyökumppanuustulojen työehtoja voitaisiin sisällyttää työehtosopimuksiin.
Tutkielman tutkimusmetodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa pyritään ongelmakeskeisellä lähestymistavalla löytämään uusia työehtoja ja työehtosopimusten hyötyjä. Oikeuslähteinä ovat perus- ja ihmisoikeuksien lisäksi erityisesti työlainsäädäntö (muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki) sekä työehtosopimuslaki. Lisäksi käsitellään jonkin verran oikeustapauksia. Oikeuskirjallisuudessa pääpaino on kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa, mutta myös yhdysvaltalaista, eurooppalaista ja ruotsalaista kirjallisuutta on käytetty hyväksi. Lähdemateriaalina ovat myös kotimaiset työehtosopimukset, erityisesti joukkueurheilun saralla sekä tietyt yhdysvaltalaisen, eurooppalaisen ja ruotsalaisen joukkueurheilun työehtosopimukset. Suppeassa merkityksessään kyseessä ei ole kuitenkaan oikeusvertaileva tutkimus. Lähdemateriaalina käytän myös sähköpostikyselyitä, podcasteja ja YouTube-videoita. Tutkimuskohde rajautuu pallopelien ammattijoukkueurheilun työehtosopimuksiin.
20 vuoden aikana huolimatta työehtosopimusten hyötyjen tiedostamisesta suomalaisessa joukkueurheilussa vain jääkiekon Liigassa työehtosopimusten merkitys on tunnistettu Liigan yleissopimuksen muodossa. Liigan yleissopimuksessa väläytellään jopa tulevaisuudessa työehtosopimuksensa yleissitovuutta. Muualla suomalaisessa joukkueurheilussa luotetaan edelleen vakiosopimusmallisiin pelaajasopimusmalleihin. Mahdollisesti tulevaisuudessa voisi tutkia, mitkä ovat ne tarkemmat syyt, että työehtosopimusten merkitys suomalaisessa joukkueurheilussa ei ole nykyistä merkittävämpi. Kuitenkin edelleen työehtosopimusten työehtojen sitovuus syntyy lain nojalla, joten urheilijoiden oikeussuoja olisi nykyistä vahvempi. Tutkielmaan on laadittu erinäisiä työehtoja, joista osapuolet voivat tarkemmin sopia laveammin tai yksityiskohtaisemmin. Suomalainen joukkueurheilu onnistuisi olemaan edelläkävijän roolissa ja ottamaan suurempaa yhteiskunnallista vastuuta esimerkiksi antirasismin ja ilmastonmuutoksen torjunnassa neuvottelemalla työehtosopimuksiin antirasismi- sekä ilmastonmuutos- ja luontokatosuunnitelmia. Myös pelaajien minimipalkkoja, palkkataulukkoja, tietyistä lähteistä tulevien tulojen allokointia sekä tulospalkkioiden, kuvaoikeusmaksujen ja yhteistyökumppanuustulojen työehtoja voitaisiin sisällyttää työehtosopimuksiin.