Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia osaamistavoitteiden laatimisesta hoitotyön kliiniselle harjoittelujaksolle

Abstract

Sairaanhoitajan tutkintoon johtavasta koulutuksesta merkittävä osa on kliinistä harjoittelua. Sairaanhoitajaopiskelijat laativat kliinistä harjoittelua varten osaamistavoitteet, joiden tarkoituksena on kuvata sitä osaamista, jota opiskelijan odotetaan saavuttavan kliinisen harjoittelun aikana. Kliinisiä harjoitteluita on tutkittu erilaisista näkökulmista, mutta aiemman kirjallisuuden perusteella sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamistavoitteiden laatimisprosessista ei ole aiempaa tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia osaamistavoitteiden laatimisesta kliiniselle harjoittelujaksolle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen tavoitteellista kehittämistä opiskelijalähtöisesti sekä tunnistaa mahdollinen tuen ja ohjauksen tarve osaamistavoitteiden laatimisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui kuusi sairaanhoitajaopiskelijaa yhdestä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta ja heillä oli vähintään yksi kliininen harjoittelu suoritettuna sairaanhoitajaopintojen aikana. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla joulukuun 2022 ja tammikuun 2023 aikana. Haastattelujen kulkua ohjasi tätä tutkimusta varten kehitetty teemahaastattelurunko. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemukset osaamistavoitteiden laatimisesta kliiniselle harjoittelujaksolle koostuivat osaamistavoitteiden laatimisen monitahoisuudesta, opiskelijoiden kokemuksesta saadusta ohjauksesta ja tuesta, ohjauksen ja tuen tarpeesta sekä osaamistavoitteiden saavuttamisen arvioinnista. Sairaanhoitajaopiskelijat kuvasivat osaamistavoitteiden laatimista monitahoiseksi ja itsenäiseksi prosessiksi, jossa on otettava huomioon oman kiinnostuksen lisäksi harjoitteluympäristö, tavoitteiden jatkumo ja ajallisuus. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan osaamistavoitteiden laatimiseen saatu ohjaus ja tuki oli monipuolista. Opiskelijat kokivat etenkin harjoittelun ohjaajan tuen ja ohjauksen tärkeäksi. Kliinisen harjoittelun hyvällä ilmapiirillä oli myös osaamistavoitteiden laatimista tukeva merkitys. Ohjaavan opettajan tuki osaamistavoitteiden laatimiseen koettiin vaihtelevaksi. Opiskelijoiden kokema tuen ja ohjauksen tarve vaihteli opiskelijoittain. Toisaalta osa opiskelijoista ei kokenut tarvitsevansa lisätukea tai -ohjausta. Tuen tarve oli suurempaa ensimmäisissä harjoitteluissa. Opiskelijat kokivat myös tarvitsevansa selkeää ohjeistusta osaamistavoitteiden laatimiseen. Opetussuunnitelman tavoitteet koettiin monimutkaisiksi ja osaamistavoitteiden laatiminen vaikeaksi. Opiskelijat kokivat saavuttavansa osaamistavoitteet hyvin. Osaamistavoitteiden hyödyntäminen osaamisen arvioinnissa riippui harjoittelun ohjaajasta ja ohjaavasta opettajasta. Tutkimuksen tulosten perusteella osaamistavoitteiden laatiminen kliiniselle harjoittelujaksolle on monitahoinen prosessi, joka vaatii yhteistyötä sairaanhoitajaopiskelijan, harjoittelun ohjaajan ja ohjaavan opettajan välillä. Jatkotutkimusta on tarpeellista tehdä kliinisen harjoittelun ohjaavan opettajan roolista sekä osaamistavoitteiden mukaisen ohjauksen ja tukemisen toteuttamisesta harjoittelun ohjaajan näkökulmasta.

A great part of nursing students’ studies is in clinical practicum. Nursing students formulate learning objectives for the clinical practicum. The learning objectives are meant to indicate the competence nursing students are expected to achieve in the end of the clinical practicum. There is some previous research about clinical practicum from different perspectives, but there is no known research about the process of how nursing students formulate the learning objectives for the clinical practicum. The purpose of this study was to describe nursing students’ experiences of formulating the learning objectives for the clinical practicum and to establish new knowledge to enhance the development of nursing students’ clinical competence and recognize possible guidance and support needs in formulating the learning objectives. This study was a qualitative descriptive study. The sample of this study was nursing students (N=6) from one Finnish University of Applied Sciences, who had been in at least one clinical practicum during their nursing studies. The data were collected with semi-structured individual interviews in December 2022 and January 2023. The data were analyzed with inductive content analysis. The nursing students’ experiences of formulating learning objectives for clinical practicum consisted of the multiplicity of the formulating process, their perceptions of received support and guidance, perceptions of required support and guidance and the assessment of achieving the learning objectives. The nursing students described the learning objective formulation as a multiplicity and independent process that has to take account of one ‘s own interest, learning environment, continuity and temporality of the learning objectives. Nursing students experienced the received support as versatile. The support and guidance from clinical instructor were considered important. The good atmosphere of clinical placement was significance. The support of nursing teacher was varying. The experience of the required support and guidance varied between students. The experienced need of support was higher during first clinical practicums. Students required clear guidance for formulating the learning objectives. The learning objectives from course syllabus were found complex and difficult. On the other hand, some of the students didn’t require any extra support or guidance. The nursing students experienced to achieve their learning objectives well. Utilizing the learning objectives in the assessment of clinical practicum was dependable of the nursing teacher and clinical instructor. This study shows that formulating learning objectives for clinical practicum is a multiplicity process and it requires collaboration between nursing student, nursing teacher and clinical instructor. Future research is needed of the role of the guidance of nursing teacher during clinical practicum and the support and guidance of clinical instructor.