Ilmastohätätilan julistaminen Suomen kunnissa : Tarkastelussa ilmastohätätilan julistamiseen liittyvä turvallisuuspuhe ja tavoitteet kunnanvaltuustoissa
Luokkala, Viola (2023-07-05)
Ilmastohätätilan julistaminen Suomen kunnissa : Tarkastelussa ilmastohätätilan julistamiseen liittyvä turvallisuuspuhe ja tavoitteet kunnanvaltuustoissa
Luokkala, Viola
(05.07.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230831114089
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230831114089
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tutkitaan ilmastohätätilan julistamista kuntatasolla Suomessa. Yleisesti ilmastohätätilalla tarkoitetaan tilannetta, jossa tarvitaan kiireellisiä toimia ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja hillitsemiseksi, jotta vältytään mahdollisilta peruuttamattomilta muutoksilta, jotka uhkaavat elämää maapallolla. Yli kaksi tuhatta paikallishallintoa ja valtiota on julistanut ilmastohätätilan ympäri maailmaa, ja aktiivisimpina ovat olleet kaupungit.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii turvallistamisteoria ja ilmastohätätila nähdään osana ilmastoturvallisuusdiskurssia. Teorian mukaan asia voidaan kehystää turvallisuuskysmykseksi puhetoimin, ja turvallisuuskysymyksenä sitä käsitellään päiväpolitiikan yläpuolella saaden prioriteettia ja mahdollistaen poikkeustoimia, joita ei muuten hyväksyttäisi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista turvallisuuspuhetta esiintyy ilmastohätätilan julistamisen käsittelyssä sekä millaisia perusteluja ja tavoitteita julistamiselle annetaan.
Tutkimuksessa analysoidaan sisällönanalyysilla yhdeksää valtuustoaloitetta ilmastohätätilan julistamisen puolesta, kahta aloitevastausta, Helsingin ilmastohätätilan julistusta sekä Helsingin ja Tampereen valtuustokeskustelua ilmastohätätilan julistamiseen liittyen. Analyysi osoittaa, että ilmastohätätilaan liittyen on havaittavissa jonkin verran turvallisuuspuhetta ja esimerkiksi kiireellisyyden korostamista, mutta siihen ei suoraan liity (hätä)toimenpiteiden ajamista. Diskurssissa ilmastonmuutos esitetään selkeästi eksistentiaalisena uhkana ihmiskunnalle suhteellisen harvoin. Lisäksi valtuustokeskusteluissa hätätilan julistamista vastustavissa puheenvuoroissa hätätilajulistus esitetään uhkana Suomen taloudelle, nuorten mielenterveydelle ja ympäristölle.
Vaikka ilmastohätätilalla halutaan korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä, se nähdään jatkona nykyisille ilmastotoimille. Lisäksi julistamista perustellaan erityisesti sen viestinnällisellä roolilla niin tiedon lisääjänä kuin imagon vahvistajana.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii turvallistamisteoria ja ilmastohätätila nähdään osana ilmastoturvallisuusdiskurssia. Teorian mukaan asia voidaan kehystää turvallisuuskysmykseksi puhetoimin, ja turvallisuuskysymyksenä sitä käsitellään päiväpolitiikan yläpuolella saaden prioriteettia ja mahdollistaen poikkeustoimia, joita ei muuten hyväksyttäisi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista turvallisuuspuhetta esiintyy ilmastohätätilan julistamisen käsittelyssä sekä millaisia perusteluja ja tavoitteita julistamiselle annetaan.
Tutkimuksessa analysoidaan sisällönanalyysilla yhdeksää valtuustoaloitetta ilmastohätätilan julistamisen puolesta, kahta aloitevastausta, Helsingin ilmastohätätilan julistusta sekä Helsingin ja Tampereen valtuustokeskustelua ilmastohätätilan julistamiseen liittyen. Analyysi osoittaa, että ilmastohätätilaan liittyen on havaittavissa jonkin verran turvallisuuspuhetta ja esimerkiksi kiireellisyyden korostamista, mutta siihen ei suoraan liity (hätä)toimenpiteiden ajamista. Diskurssissa ilmastonmuutos esitetään selkeästi eksistentiaalisena uhkana ihmiskunnalle suhteellisen harvoin. Lisäksi valtuustokeskusteluissa hätätilan julistamista vastustavissa puheenvuoroissa hätätilajulistus esitetään uhkana Suomen taloudelle, nuorten mielenterveydelle ja ympäristölle.
Vaikka ilmastohätätilalla halutaan korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä, se nähdään jatkona nykyisille ilmastotoimille. Lisäksi julistamista perustellaan erityisesti sen viestinnällisellä roolilla niin tiedon lisääjänä kuin imagon vahvistajana.