Reumapotilaan konventionaalinen TMD-hoito ja ylläpitohoito
Kalliokoski, Henriikka (2023-09-01)
Reumapotilaan konventionaalinen TMD-hoito ja ylläpitohoito
Kalliokoski, Henriikka
(01.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230901115691
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230901115691
Tiivistelmä
Tämä syventävien opintojen opinnäytetyö käsittelee reumapotilaan TMD-ongelmia sekä niiden konventionaalista hoitoa ja ylläpitohoitoa.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa on käytetty aineistona artikkeleita Pubmed-tietokannasta, kyseisten artikkeleiden lähdeluetteloita sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tiedonhakuun käytettiin seuraavia hakusanoja: ”TMD”, ”temporomandibular”, ”rheumatoid arthritis”, ”treatment”.
Reumataudit ovat autoimmuunitauteja, joilla jokaisella on omanlaiset piirteensä. Lukuisat yhteiset piirteet, kuten kuivuusoireet ja nivelkivut tekevät niiden diagnosoinnista kuitenkin haastavaa. TMD:tä esiintyy reumatautien yhteydessä noin 50 %:lla potilaista. Reumapotilaan leukaniveltä voidaan kuvantaa konventionaalisella panoraamaröntgenkuvauksella, tietokonetomografia- tai kartiokeilatomografiakuvauksilla. Magneettikuvauksella voidaan nähdä myös pehmytkudosmuutokset.
Reumapotilaan hoito on sekä lääkinnällistä että ei-lääkinnällistä. DMARD-lääkkeet ovat yleisimmin käytettyjä reumalääkkeitä ja näistä erityisesti metotreksaattia käytetään eniten. Hoitovaihtoehtoina ovat myös kipulääkkeet, kortikosteroidit sekä leukanivelen sisäinen lääkitys. Ei- lääkinnälliseen hoitoon kuuluvat esimerkiksi fysioterapia sekä potilaan oman käyttäytymisen muutokset. Hoidon tavoitteena on saavuttaa remissio ja ylläpitää saavutettua hoitotulosta.
Hammaslääkärin olisi hyvä huomioida myös potilaan omahoidolliset haasteet esimerkiksi hampaiden harjauksessa ja ohjattava näissä yksilöllisesti. Potilasta on hyvä muistuttaa myös säännöllisten hammaslääkärikäyntien tärkeydestä.
Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa on käytetty aineistona artikkeleita Pubmed-tietokannasta, kyseisten artikkeleiden lähdeluetteloita sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tiedonhakuun käytettiin seuraavia hakusanoja: ”TMD”, ”temporomandibular”, ”rheumatoid arthritis”, ”treatment”.
Reumataudit ovat autoimmuunitauteja, joilla jokaisella on omanlaiset piirteensä. Lukuisat yhteiset piirteet, kuten kuivuusoireet ja nivelkivut tekevät niiden diagnosoinnista kuitenkin haastavaa. TMD:tä esiintyy reumatautien yhteydessä noin 50 %:lla potilaista. Reumapotilaan leukaniveltä voidaan kuvantaa konventionaalisella panoraamaröntgenkuvauksella, tietokonetomografia- tai kartiokeilatomografiakuvauksilla. Magneettikuvauksella voidaan nähdä myös pehmytkudosmuutokset.
Reumapotilaan hoito on sekä lääkinnällistä että ei-lääkinnällistä. DMARD-lääkkeet ovat yleisimmin käytettyjä reumalääkkeitä ja näistä erityisesti metotreksaattia käytetään eniten. Hoitovaihtoehtoina ovat myös kipulääkkeet, kortikosteroidit sekä leukanivelen sisäinen lääkitys. Ei- lääkinnälliseen hoitoon kuuluvat esimerkiksi fysioterapia sekä potilaan oman käyttäytymisen muutokset. Hoidon tavoitteena on saavuttaa remissio ja ylläpitää saavutettua hoitotulosta.
Hammaslääkärin olisi hyvä huomioida myös potilaan omahoidolliset haasteet esimerkiksi hampaiden harjauksessa ja ohjattava näissä yksilöllisesti. Potilasta on hyvä muistuttaa myös säännöllisten hammaslääkärikäyntien tärkeydestä.