Maanomistajien suhtautuminen hirvieläimiin: hyvinvointia riistataloudesta

Abstract

Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -prosessiin kuuluu edistää riistatalouden hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja viestintää niistä sekä riista- ja erätalouden taloudellista toimeliaisuutta ja liiketoimintaa. Vuonna 2021 kerättiin kyselytutkimuksella maanomistajien näkemyksiä hirvieläimistä ja riistataloudesta. Kysely keräsi laajalti tietoja maanomistajista sekä heidän mielipiteitään esimerkiksi kaupallisesta metsästyksestä ja toimenpiteistä hirvieläinvahinkojen estämiseksi. Raportissa tarkastellaan kuinka maanomistajat suhtautuvat hirvieläimiin tilansa lähialueilla ja selvitetään onko tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteiseen tai kielteiseen suhtautumiseen.

Selvityksen tulosten perusteella vaikuttaa, että Suomessa enemmistö maanomistajista suhtautuu kielteisesti hirvieläimiin, eli he kokevat, että hirvieläinkanta on liian suuri heidän tilansa lähialueilla. Alle puolet suhtautuvat myönteisesti valkohäntäpeuroihin, noin puolet suhtautuvat myönteisesti hirviin ja suurin osa maanomistajista suhtautuu myönteisesti metsäkauriisiin ja muihin hirvieläimiin. Vain pieni osa maanomistajista kokee, että hirvieläinkanta on liian pieni heidän tilansa lähialueilla. Vaikuttaa, että pohjoisessa Suomessa ja sen riistakeskusalueilla suhtaudutaan myönteisemmin hirvieläimiin kuin eteläisessä Suomessa. Kyselyn perusteella valkohäntäpeuroihin sekä metsäkauriisiin suhtaudutaan kielteisesti alueilla, joilla hirvi- sekä valkohäntäpeurakanta on korkea. Keskimääräistä suhtautumista hirviin näyttää kuitenkin ohjaavan muut tekijät kuin hirvien tai valkohäntäpeurojen määrä alueella.

Selvityksen perusteella maanomistaja, joka harrastaa tai on harrastanut metsästystä, ja joka saa korkeampaa rahallista korvausta metsästystoiminnasta maillaan suhtautuu myönteisemmin hirvieläimiin kuin muut maanomistajat. Lisäksi, jos maanomistajat kokevat suurempia hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja pelloillaan ja metsissään, he suhtautuvat kielteisemmin hirvieläimiin. Metsästysharrastuksen myötä maanomistajat varmasti näkevät hirvieläinten korkean määrän myös myönteisessä valossa eivätkä pelkästään vahinkojen aiheuttajina. Hirvieläimet tuovat sisältöä vapaa-aikaan ja mielekästä tekemistä sekä mahdollisesti myös lisätuloja sekä ruokaa pöytään. Maanomistajan täytyy lisäksi saada sopivaa ja kohtuullisen korkeaa korvausta maillaan harjoitettavasta metsästystoiminnasta, jotta hän näkee hirvieläimet myönteisemmin. Riistatalouden tuomat myönteiset puolet eivät kuitenkaan aina riitä korvaamaan suuria vahingot maa- ja metsätaloudessa korvauksista huolimatta. Olisikin hyödyllistä pohtia kuinka vahinkojen korvaukset ja niiden estämiseen ohjattu rahallinen tuki vaikuttaa maanomistajien asenteisiin hirvieläimiä kohtaan. Lisäksi tulevaisuudessa olisi tärkeää lisätä tietoa siitä, kuinka hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen taloudelliset haitat ja toisaalta taas riistatalouden tuomat taloudelliset edut ovat yhteydessä toisiinsa.

<b>Landowners' attitudes towards deer </b>

The Finnish Wildlife Agency's Well-being from Game process includes promoting research and communication about the welfare effects of game economy and increasing the economic activity related to hunting and fishing. In 2021, landowners' views on deer and deer management were collected through a survey. The survey collected information about landowners and their opinions about, for example, commercial hunting and measures toprevent deer damage. The report looks at landowners`views and attitudes about deer in the vicinity of their farm and explores possible factors influencing a positive or negative attitude.

Based on the results of the survey, it seems that the majority of landowners in Finland have a negative attitude towards deer, i.e. they feel that the deer population is too large in the areas near their farm. Less than half have a positive attitude towards white-tailed deer, about half have a positive attitude towards moose, and the majority of landowners have a positive attitude towards roe deer and other deer. Only a small percentage of landowners feel that the deer population is too small in the areas near their farm. It seems that in northern Finland and its wildlife agency areas, deers are viewed more positively than in southern Finland. Based on the survey, white-tailed deer and roe deer are viewed negatively in areas with a high population of moose and white-tailed deer. However, the average attitude towards moose seems to be driven by factors other than the number of moose or white-tailed deer in the area.

Based on the results, landowners who practice or have practiced hunting, and who receive higher financial compensation for hunting on their land, have a more positive attitude towards deer than other landowners. In addition, if landowners experience greater deer damage in their fields and forests, they will have a more negative attitude toward deer. When participating in hunting, landowners certainly seem to see the high number of deer in a positive light and not only as causes of damage. Deers bring content to their free time and meaningful activities, and possibly also additional income and food on the table. In addition, the landowner must receive suitable and reasonably high compensation for the hunting activities carried out on his land, so that he sees deer more positively. However, the positive aspects brought by game economy are not always enough to compensate for the large damages in agriculture and forestry, despite the compensations. It would be useful to think about how compensation for damages and financial support directed at preventing them affect landowners' attitudes towards deer. In addition, in the future it would be important to increase information on how the economic disadvantages of damage caused by deer and, on the other hand, the economic benefits brought by game farming are connected.