Hirvieläinmetsästyksen arvo maanomistajille taloudellisesta näkökulmasta
Tuominen, Laura; Wikström, Mikael; Brommer, Jon (2023-09-05)
Hirvieläinmetsästyksen arvo maanomistajille taloudellisesta näkökulmasta
Tuominen, Laura
Wikström, Mikael
Brommer, Jon
(05.09.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9441-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9441-0
Tiivistelmä
Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -prosessiin kuuluu edistää riistatalouden hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja viestintää niistä sekä lisätä riista- ja erätalouden taloudellista toimeliaisuutta ja liiketoimintaa. Vuonna 2021 kerättiin kyselytutkimuksella maanomistajien näkemyksiä hirvieläimistä ja riistataloudesta. Kysely keräsi laajalti tietoja maanomistajista sekä heidän mielipiteitään esimerkiksi kaupallisesta metsästyksestä ja toimenpiteistä hirvieläinvahinkojen estämiseksi. Raportissa tarkastellaan maanomistajien saamaa taloudellista hyötyä hirvieläinmetsästyksestä sekä onko hyöty yhteydessä eri alueilta saatuun hirvieläinsaaliiseen.
Kyselyn perusteella noin 90% maanomistajista vuokraa maitaan metsästyskäyttöön. Käytännöissä korvata maanomistajille metsästysmaiden käyttöä on eroja ja joskus metsästysvuokraa maksetaan rahana, joskus lihana, joskus talkootyönä, joskus peijaisilla ja joskus ei makseta tai anneta mitään. Tulosten perusteella vain noin 50% metsästysoikeutta mailleen vuokraavista maanomistajista saa jotain rahalla mitattavaa korvausta. Keskimäärin hirvieläinmetsästyksen taloudellinen hyöty korvausta saaville maanomistajille on noin 6335€ 1000 hehtaaria kohden. Maanomistajien välillä on kuitenkin paljon vaihtelua ja monille maanomistajille rahallinen hyöty on kuitenkin hyvin pieni. Rahallista vuokraa perii vain 2% kyselyyn vastanneista maanomistajista. Enimmäkseen korvaus kuitenkin saadaan hirven- tai peuranlihana, mikä voi olla toimivampaa vuosittaisten kanta- ja saalis vaihteluiden takia. Parhaan rahallisen korvauksen maanomistaja saa maistaan silloin, kun hän kuuluu itse metsästysseurueeseen ja saa sitä kautta hirven- tai peuranlihaa. Maanomistajat, jotka harrastavat metsästystä saavat keskimäärin paljon korkeampaa korvausta (noin 6700 € / 1000 ha) kuin maanomistajat, jotka eivät harrasta metsästystä (812 € / 1000 ha). Tämä voi vaikuttaa kielteisesti heidän asenteisiinsa hirvieläinmetsästystä kohtaan.
Neljäsosa maitaan vuokraavista maanomistajista ei saa korvausta, mutta kokee säästyneensä vahingoilta. Riistatalouden arvon kannalta voi olla ongelmallista, että maanomistajille hirvieläimillä ei ole taloudellista arvoa vaan ne voidaan kokea lähinnä metsävahinkoja aiheuttavana. Tällöin ainoa tavoite on pitää hirvieläinkannat mahdollisimman alhaalla, vaikka riistatalous voisi tuoda myös hyvinvointia sekä taloudellista hyötyä maanomistajille. Hirvieläinten välillä on eroja siinä vaikuttaako saaliin määrä saatuun taloudelliseen hyötyyn. Valkohäntäpeura- ja metsäkaurissaalis ja rahallinen hyöty maanomistajalle ovat merkittävästi yhteydessä toisiinsa ja saaliin kasvaessa rahallinen hyöty maanomistajalle kasvaa. Hirvisaaliin ja rahallisen hyödyn välillä taas ei ole yhteyttä. Tulevaisuudessa olisi tärkeä löytää syitä siihen, mikä selittää eroja hirven- ja peuranmetsästyksen välillä. Alueiden sisällä voi olla eroja saalismäärissä ja käytännöissä, mikä ei tule esille tässä selvityksessä. Lisäksi joillakin alueilla suurempi osa maanomistajista voi olla metsästäjiä tai periä rahallista vuokraa kuin toisilla, mikä nostaa hirvenmetsästyksen taloudellista arvoa heille. Syitä eroihin toimintatavoissa ja käytännöissä voi olla lukuisia, mikä voi johtaa paikoin siihen, että maanomistaja ei koe riistataloutta kovin arvokkaaksi. Etenkin hirvenmetsästyksen kohdalla olisi tärkeä lisätä tietoa saalismääristä ja metsästysoikeuden vuokraamisen eri vastikkeista maanomistajille eri alueilla. The value of deer hunting to landowners from an economic perspective
The Finnish Wildlife Agency's Well-being from Game process includes promoting research and communication about the welfare effects of game economy and increasing the economic activity related to hunting and fishing. In 2021, landowners' views on deer and deer management were collected through a survey. The survey collected information about landowners and their opinions about, for example, commercial hunting and measures to prevent deer damage. The report examines the financial benefit obtained by landowners from deer hunting and whether the benefit is related to the deer catch obtained from different areas. Based on the survey, about 90% of landowners rent their land for hunting. There are significant differences in the practices of compensating landowners for the use of hunting land, and hunting rent can be paid in money, in meat, in labor, in peijaiset (game meat dinner), or sometimes nothing is paid or given.
Based on the results, only about 50% of landowners who lease hunting rights to their land receive some monetarily estimated compensation. On average, the financial benefit of deer hunting for landowners receiving compensation is approximately 6335€ per 1000 hectares. However, there is a lot of variation between landowners, and for many landowners the financial benefit is very small. Only 2% of the landowners who responded to the survey charge cash rent. Mostly, however, compensation is obtained in the form of game meat, which can be more efficient due to annual population and catch fluctuations. The landowner gets the best monetary compensation from their land when they themselves belongs to a hunting party and thereby get game meat. Landowners who engage in hunting receive much higher compensation on average (around 6700€/1000 ha) than landowners who do not hunt (812€/1000 ha). This can negatively affect attitudes of landowners who are not hunters towards deer hunting.
A quarter of landowners who rent out their land do not receive compensation, but feel that they have been spared damage. From the point of view of the value of game management, it can be problematic that for landowners, deer have no economic value, but can be perceived mainly as causing damage. In this case, the only goal is to keep deer populations as low as possible, even though game has potential to bring well-being and financial benefits to landowners.
There are differences between deer species in whether the amount of catch affects the economic benefit obtained. The white-tailed deer and fallow deer catch and the financial benefit to the landowner are significantly connected. When the catch increases, the financial benefit to the landowner increases. There is no connection between moose catch and financial benefit. In the future, it would be important to find reasons that explain the differences between moose and other deer hunting. Within the regions, there may be differences in catch amounts and practices, which will not be shown in this report. In some regions a greater proportion of landowners may be hunters or charge cash rent than in others, increasing the economic value of game to them. There can be numerous reasons for the differences in operating methods and practices, which can sometimes lead to the fact that the landowner does not find the game economy very valuable. Especially in the case of moose hunting, it would be important to increase information on the amount of catch and the different compensations for renting hunting rights to landowners in different areas.
Kyselyn perusteella noin 90% maanomistajista vuokraa maitaan metsästyskäyttöön. Käytännöissä korvata maanomistajille metsästysmaiden käyttöä on eroja ja joskus metsästysvuokraa maksetaan rahana, joskus lihana, joskus talkootyönä, joskus peijaisilla ja joskus ei makseta tai anneta mitään. Tulosten perusteella vain noin 50% metsästysoikeutta mailleen vuokraavista maanomistajista saa jotain rahalla mitattavaa korvausta. Keskimäärin hirvieläinmetsästyksen taloudellinen hyöty korvausta saaville maanomistajille on noin 6335€ 1000 hehtaaria kohden. Maanomistajien välillä on kuitenkin paljon vaihtelua ja monille maanomistajille rahallinen hyöty on kuitenkin hyvin pieni. Rahallista vuokraa perii vain 2% kyselyyn vastanneista maanomistajista. Enimmäkseen korvaus kuitenkin saadaan hirven- tai peuranlihana, mikä voi olla toimivampaa vuosittaisten kanta- ja saalis vaihteluiden takia. Parhaan rahallisen korvauksen maanomistaja saa maistaan silloin, kun hän kuuluu itse metsästysseurueeseen ja saa sitä kautta hirven- tai peuranlihaa. Maanomistajat, jotka harrastavat metsästystä saavat keskimäärin paljon korkeampaa korvausta (noin 6700 € / 1000 ha) kuin maanomistajat, jotka eivät harrasta metsästystä (812 € / 1000 ha). Tämä voi vaikuttaa kielteisesti heidän asenteisiinsa hirvieläinmetsästystä kohtaan.
Neljäsosa maitaan vuokraavista maanomistajista ei saa korvausta, mutta kokee säästyneensä vahingoilta. Riistatalouden arvon kannalta voi olla ongelmallista, että maanomistajille hirvieläimillä ei ole taloudellista arvoa vaan ne voidaan kokea lähinnä metsävahinkoja aiheuttavana. Tällöin ainoa tavoite on pitää hirvieläinkannat mahdollisimman alhaalla, vaikka riistatalous voisi tuoda myös hyvinvointia sekä taloudellista hyötyä maanomistajille. Hirvieläinten välillä on eroja siinä vaikuttaako saaliin määrä saatuun taloudelliseen hyötyyn. Valkohäntäpeura- ja metsäkaurissaalis ja rahallinen hyöty maanomistajalle ovat merkittävästi yhteydessä toisiinsa ja saaliin kasvaessa rahallinen hyöty maanomistajalle kasvaa. Hirvisaaliin ja rahallisen hyödyn välillä taas ei ole yhteyttä. Tulevaisuudessa olisi tärkeä löytää syitä siihen, mikä selittää eroja hirven- ja peuranmetsästyksen välillä. Alueiden sisällä voi olla eroja saalismäärissä ja käytännöissä, mikä ei tule esille tässä selvityksessä. Lisäksi joillakin alueilla suurempi osa maanomistajista voi olla metsästäjiä tai periä rahallista vuokraa kuin toisilla, mikä nostaa hirvenmetsästyksen taloudellista arvoa heille. Syitä eroihin toimintatavoissa ja käytännöissä voi olla lukuisia, mikä voi johtaa paikoin siihen, että maanomistaja ei koe riistataloutta kovin arvokkaaksi. Etenkin hirvenmetsästyksen kohdalla olisi tärkeä lisätä tietoa saalismääristä ja metsästysoikeuden vuokraamisen eri vastikkeista maanomistajille eri alueilla.
The Finnish Wildlife Agency's Well-being from Game process includes promoting research and communication about the welfare effects of game economy and increasing the economic activity related to hunting and fishing. In 2021, landowners' views on deer and deer management were collected through a survey. The survey collected information about landowners and their opinions about, for example, commercial hunting and measures to prevent deer damage. The report examines the financial benefit obtained by landowners from deer hunting and whether the benefit is related to the deer catch obtained from different areas. Based on the survey, about 90% of landowners rent their land for hunting. There are significant differences in the practices of compensating landowners for the use of hunting land, and hunting rent can be paid in money, in meat, in labor, in peijaiset (game meat dinner), or sometimes nothing is paid or given.
Based on the results, only about 50% of landowners who lease hunting rights to their land receive some monetarily estimated compensation. On average, the financial benefit of deer hunting for landowners receiving compensation is approximately 6335€ per 1000 hectares. However, there is a lot of variation between landowners, and for many landowners the financial benefit is very small. Only 2% of the landowners who responded to the survey charge cash rent. Mostly, however, compensation is obtained in the form of game meat, which can be more efficient due to annual population and catch fluctuations. The landowner gets the best monetary compensation from their land when they themselves belongs to a hunting party and thereby get game meat. Landowners who engage in hunting receive much higher compensation on average (around 6700€/1000 ha) than landowners who do not hunt (812€/1000 ha). This can negatively affect attitudes of landowners who are not hunters towards deer hunting.
A quarter of landowners who rent out their land do not receive compensation, but feel that they have been spared damage. From the point of view of the value of game management, it can be problematic that for landowners, deer have no economic value, but can be perceived mainly as causing damage. In this case, the only goal is to keep deer populations as low as possible, even though game has potential to bring well-being and financial benefits to landowners.
There are differences between deer species in whether the amount of catch affects the economic benefit obtained. The white-tailed deer and fallow deer catch and the financial benefit to the landowner are significantly connected. When the catch increases, the financial benefit to the landowner increases. There is no connection between moose catch and financial benefit. In the future, it would be important to find reasons that explain the differences between moose and other deer hunting. Within the regions, there may be differences in catch amounts and practices, which will not be shown in this report. In some regions a greater proportion of landowners may be hunters or charge cash rent than in others, increasing the economic value of game to them. There can be numerous reasons for the differences in operating methods and practices, which can sometimes lead to the fact that the landowner does not find the game economy very valuable. Especially in the case of moose hunting, it would be important to increase information on the amount of catch and the different compensations for renting hunting rights to landowners in different areas.
Kokoelmat
- Erillisteokset ja sarjat [755]