Early childhood diet quality and risk of overweight - associations with individual, family and neighbourhood factors
Tarro, Saija (2023-09-29)
Early childhood diet quality and risk of overweight - associations with individual, family and neighbourhood factors
(29.09.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9435-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9435-9
Tiivistelmä
The prevalence of overweight is increasing globally already in childhood. Eating habits are established during childhood and provide the basis for healthy lifelong weight development. Family and other environments surrounding the child heavily influence the eating habits and weight development of the child in constant interaction with the child’s own characteristics. Diet quality of preschool-aged children in Finland continues to be moderate or poor. However, more research is needed addressing multi-level modifiable factors and their interactions associating with child eating habits and weight development.
The main objective of this study was to provide deeper knowledge of the individual, family and neighbourhood-level factors associated with early childhood diet quality and weight status. This thesis used data from a prospective Steps to Healthy Development (the STEPS) Study from Finland, with 270–883 preschool-aged (ie., 2–6 years old) children and their parents.
Child diet quality and BMI were associated with all three levels: child, family and neighbourhood. Firstly, child “Food approach” appetitive traits were positively associated and “Food avoidance” appetitive traits were negatively associated with child diet quality and BMI. Secondly, both maternal and paternal diet quality and maternal self-efficacy were shown to positively associate with child diet quality. Thirdly, parental restrictive feeding practices were positively associated and parental pressure to eat was negatively associated with child BMI. Fourthly, neighbourhood socioeconomic disadvantage was negatively associated with diet quality among parents and children. Lastly, the interaction results between different levels showed that children with high “Food approach” appetitive trait and living in socioeconomically deprived neighbourhoods had a higher risk for overweight compared with their peers from affluent neighbourhoods.
In conclusion, socioeconomic inequalities between neighbourhoods should be addressed as a part of urban planning and emphasis should be put on creating environments that make healthy food choices easy, as well as guiding and empowering families to make those healthy choices. Varhaislapsuuden ruokailutottumukset ja ylipainon riski –yhteydet yksilö-, perhe- ja asuinaluetekijöihin.
Ylipainon yleisyys kasvaa maailmanlaajuisesti jo lapsilla. Ruokailutottumukset kehittyvät varhaislapsuudesta alkaen tarjoten pohjan terveelle painonkehitykselle. Perhe ja muut ympäristötekijät vaikuttavat vahvasti lapsen ruokailutottumuksiin ja painon kehitykseen vuorovaikutuksessa lapsen omien ominaisuuksien kanssa. Esikouluikäisten lasten ruokavalion laatu on Suomessa edelleen kohtalainen tai heikko. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin lasten ruokailutottumuksiin ja painon kehitykseen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistamiseksi.
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa varhaislapsuuden ruokailutottumuksiin ja painoon liittyviä yksilö-, perhe- ja naapurustotason tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tutkimuksessa käytettiin Hyvän Kasvun Avaimet -seurantatutkimuksen aineistoa, johon osallistui 270–883 esikouluikäistä lasta vanhempineen (ts. 2–6-vuotiaita).
Lasten ruokavalion laatu ja painoindeksi olivat yhteydessä kaikkiin kolmeen tasoon: yksilöön, perheeseen ja naapurustoon. Ensinnäkin lapsen suuri ruokahalu oli positiivisesti yhteydessä ja lapsen ruokahaluttomuus oli negatiivisesti yhteydessä ruokavalion laatuun ja painoindeksiin. Toiseksi sekä äidin että isän ruokavalion laatu, että äidin minäpystyvyys olivat positiivisesti yhteydessä lasten ruokavalion laatuun. Kolmanneksi vanhempien rajoittava syöttämistapa oli positiivisesti ja vanhempien painostava syöttämistapa oli negatiivisesti yhteydessä lapsen painoindeksiin. Neljänneksi naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus oli negatiivisesti yhteydessä vanhempien ja lasten ruokavalion laatuun. Lopuksi, huono-osaisilla alueilla asuvilla ja suuren ruokahalun omaavilla lapsilla oli suurempi ylipainon riski verrattuna hyväosaisilla alueilla asuviin ikätovereihinsa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että asuinalueiden sosioekonomiseen eriarvoisuuteen olisi kiinnitettävä huomiota osana kaupunkisuunnittelua, edistettävä terveellisiin ravitsemusvalintoihin kannustavien ympäristöjen luomista, ja lisäksi perheitä tulisi ohjata ja voimaannuttaa tekemään terveellisiä valintoja.
The main objective of this study was to provide deeper knowledge of the individual, family and neighbourhood-level factors associated with early childhood diet quality and weight status. This thesis used data from a prospective Steps to Healthy Development (the STEPS) Study from Finland, with 270–883 preschool-aged (ie., 2–6 years old) children and their parents.
Child diet quality and BMI were associated with all three levels: child, family and neighbourhood. Firstly, child “Food approach” appetitive traits were positively associated and “Food avoidance” appetitive traits were negatively associated with child diet quality and BMI. Secondly, both maternal and paternal diet quality and maternal self-efficacy were shown to positively associate with child diet quality. Thirdly, parental restrictive feeding practices were positively associated and parental pressure to eat was negatively associated with child BMI. Fourthly, neighbourhood socioeconomic disadvantage was negatively associated with diet quality among parents and children. Lastly, the interaction results between different levels showed that children with high “Food approach” appetitive trait and living in socioeconomically deprived neighbourhoods had a higher risk for overweight compared with their peers from affluent neighbourhoods.
In conclusion, socioeconomic inequalities between neighbourhoods should be addressed as a part of urban planning and emphasis should be put on creating environments that make healthy food choices easy, as well as guiding and empowering families to make those healthy choices.
Ylipainon yleisyys kasvaa maailmanlaajuisesti jo lapsilla. Ruokailutottumukset kehittyvät varhaislapsuudesta alkaen tarjoten pohjan terveelle painonkehitykselle. Perhe ja muut ympäristötekijät vaikuttavat vahvasti lapsen ruokailutottumuksiin ja painon kehitykseen vuorovaikutuksessa lapsen omien ominaisuuksien kanssa. Esikouluikäisten lasten ruokavalion laatu on Suomessa edelleen kohtalainen tai heikko. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin lasten ruokailutottumuksiin ja painon kehitykseen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistamiseksi.
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa varhaislapsuuden ruokailutottumuksiin ja painoon liittyviä yksilö-, perhe- ja naapurustotason tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tutkimuksessa käytettiin Hyvän Kasvun Avaimet -seurantatutkimuksen aineistoa, johon osallistui 270–883 esikouluikäistä lasta vanhempineen (ts. 2–6-vuotiaita).
Lasten ruokavalion laatu ja painoindeksi olivat yhteydessä kaikkiin kolmeen tasoon: yksilöön, perheeseen ja naapurustoon. Ensinnäkin lapsen suuri ruokahalu oli positiivisesti yhteydessä ja lapsen ruokahaluttomuus oli negatiivisesti yhteydessä ruokavalion laatuun ja painoindeksiin. Toiseksi sekä äidin että isän ruokavalion laatu, että äidin minäpystyvyys olivat positiivisesti yhteydessä lasten ruokavalion laatuun. Kolmanneksi vanhempien rajoittava syöttämistapa oli positiivisesti ja vanhempien painostava syöttämistapa oli negatiivisesti yhteydessä lapsen painoindeksiin. Neljänneksi naapuruston sosioekonominen huono-osaisuus oli negatiivisesti yhteydessä vanhempien ja lasten ruokavalion laatuun. Lopuksi, huono-osaisilla alueilla asuvilla ja suuren ruokahalun omaavilla lapsilla oli suurempi ylipainon riski verrattuna hyväosaisilla alueilla asuviin ikätovereihinsa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että asuinalueiden sosioekonomiseen eriarvoisuuteen olisi kiinnitettävä huomiota osana kaupunkisuunnittelua, edistettävä terveellisiin ravitsemusvalintoihin kannustavien ympäristöjen luomista, ja lisäksi perheitä tulisi ohjata ja voimaannuttaa tekemään terveellisiä valintoja.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2825]