Metsästysseurojen ja -seurueiden näkemykset hirvieläinkantojen hoidosta ja päätöksenteosta

Abstract

Metsästysseurojen ja -seurueiden toiminnalla on Suomessa suuri yhteiskunnallinen merkitys ja kestävän hirvieläinkannan hoidon lisäksi on olennaista, että metsästäjät kokevat toiminnan onnistuneena. Raportti selvittää millaisia ajatuksia metsästäjillä on hirvi- ja peurakantojen hoidosta sekä oman seuransa tai seurueensa toiminnasta. Tavoitteenamme on määritellä, millainen on hyvin toimiva metsästysseura ja -seurue sekä selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat vaihteluun onnistuneessa toiminnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 4745 metsästäjää, mikä on noin 3,9% Suomen kaikista hirvieläinmetsästäjistä. Vastaajat edustavat 2768 seuraa Suomen noin 5000:sta metsästysseurasta ja -seurueesta. Vastaukset jakautuvat alueellisesti hyvin kattaen koko Suomen eli kaikki riistakeskusalueet sekä lähes kaikki riistanhoitoyhdistysalueet.

Metsästysseuran- ja seurueen onnistunut toiminta määritellään raportissa kolmella eri tavalla: demokraattinen päätöksenteko, toimiva käytännön toiminta sekä kestävän hirvikannan ylläpito (s. 55). Vastaajat arvioivat näihin liittyviä väitteitä oman seuransa tai seurueensa toiminnan kannalta. Päätöksentekoa kuvataan väitteillä, jotka kysyivät esimerkiksi, onko päätöksenteko toimivaa, tasa-arvoista, läpinäkyvää ja ovatko jäsenet tyytyväisiä siihen. Käytännön toimintaa kuvataan väitteillä, jotka esimerkiksi koskevat pelisääntöjen noudattamista metsästyksen aikana, talkootöihin osallistumista sekä saaliin ja metsästysmahdollisuuksien jakautumista jäsenten kesken. Kestävän kannan ylläpitoa kuvataan väitteillä, joka koskevat vastaajan arviota kannan kestävyydestä, lupamääristä kannan kokoon nähden sekä verotussuositusten noudattamista.

Tyypillisesti toiminta koetaan onnistuneeksi jokaisen muuttujan osalta, mutta vastaajien välillä on myös paljon vaihtelua. Valitettavasti kyselyn mukaan yli viidesosassa rekisteröidyistä metsästysseuroista päätöksenteko ei toimi yhdistyslain edellyttämällä tavalla eli demokraattisesti. Tulosten mukaan päätöksenteko ja käytännön toiminta ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa sekä kestävään hirvieläinkantojen hallintaan. On selvää, että ekologisesti kestävää hirvieläinkantaa ei voida saavuttaa, jos seurojen käytännön toiminta ja päätöksenteko paikallisella tasolla eivät toimi.

Metsästystoiminnalla on tutkimuksen mukaan suuri sosiaalinen merkitys ja jos metsästäjät viihtyvät seurassa ja saavat toiminnasta hyvää mieltä, on todennäköistä, että päätöksenteko ja kannanhoito toimivat. Löysimme myös, että jäsenten hyvä tietotaso, luottamus Luonnonvarakeskuksen kannan arvioon ja jäsenten pysyvyys edistävät hyvää toimintaa. Seurojen välinen yhteistyö ja tämän ohella konfliktien vähyys myös edistävät hyvää toimintaakaikilta osin.

Raportin tuloksilla on useita käytännön sovellutuksia hirvieläinkantojen hallinnan eri tasoille (s. 111). Luottamus Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioihin on tärkeässä roolissa ja sitä kannattaa ylläpitää ja lisätä. Tulosten mukaan seurojen ja seurueiden välinen yhteistyö esimerkiksi yhteislupien myötä edistää onnistunutta toimintaa. Kuitenkin toimijoiden välisten konfliktien ratkaisemiseen on oltava toimivia ratkaisumenetelmiä. Sosiaaliset tapahtumat ja toiminnan hyvän sosiaalisen puolen ylläpito on paikallisella tasolla erityisen suuressa roolissa. Kaiken kaikkiaan kaikilla hallinnan tasoilla on tärkeä kiinnittää huomiota toimijoiden tietojen ylläpitoon, avoimeen tiedotukseen ja selkeään ohjeistukseen yhdistyslain mukaisesta toiminnasta.

The hunting societies (groups) have a great social significance in Finland, and in addition to maintaining sustainable deer populations, it is essential that the hunters are satisfied with the activity. The report investigates hunters` opinions about the management of moose and deer populations and the activities of their own hunting group. Our goal is to define a wellfunctioning hunting group, and explore which factors influence variation in successful functioning of groups. A total of 4745 hunters responded to the survey, which is about 3.9% of all deer hunters in Finland. The respondents represent 2768 of Finland's approximately 5000 hunting groups. The answers are well distributed regionally, covering the whole of Finland, i.e. all wildlife agency areas (rk) and almost all game management association areas (rhy).

The successful operation of a hunting group is defined in the report in three different ways: democratic decision-making, effective practical operation and maintenance of sustainable deer populations (p. 55). The respondents evaluate statements related to the activities of their own group. Decision-making is described with statements regarding, for example, whether decision-making is functional, equal, transparent and whether the members are satisfied with it. Practical activities are described with statements that, for example, concern compliance with the group`s rules, participation in shared work, and distribution of catch and hunting opportunities among members. The maintenance of sustainable populations is described by statements concerning the defendant's assessment of the state of the local population, the number of permits in relation to the size of the population, and compliance with taxation recommendations.

On average, the respondents perceive the activity in their group as successful for each variable, but there is also quite much variation between the respondents. Surprisingly, according to the survey, in more than a fifth of the registered hunting societies, decision-making does not work as required by the Associations Act, i.e. democratically. According to the results, decisionmaking and practical activities are strongly connected and they are both connected to the sustainable management of deer populations. It is clear that an ecologically sustainable deer population cannot be achieved if the practical activities and decision-making at the local level do not work.

We find that hunting has a great social significance, and if hunters enjoy the activity, it is likely that decision-making and population management will work. We also found that the hunters' good level of knowledge, trust in the Natural Resources Institute's assessment of the population and the persistence of the members in group contribute to good operation. Cooperation between local groups and lack of conflicts also promote good operations in all aspects.

The results of the report have several practical applications for different levels of deer management (p. 111). Trust in the Natural Resource Institute's assessments plays an important role and should be maintained and increased. According to the results, cooperation between groups, for example through joint permits, promotes successful operations. However, there must be effective resolution methods to resolve conflicts between actors. Social events and maintaining the good social side of the activity play a particularly large role at the local level. All in all, at all levels of management, it is important to pay attention to the maintenance of participants` knowledge, open information and clear instructions on activities in accordance with the Associations Act.