Maanomistajien suhtautuminen kaupalliseen metsästykseen

Abstract

Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -prosessiin kuuluu edistää riistatalouden hyvinvointivaikutusten tutkimusta ja viestintää niistä sekä riista- ja erätalouden taloudellista toimeliaisuutta ja liiketoimintaa. Vuonna 2021 kerättiin kyselytutkimuksella maanomistajien näkemyksiä hirvieläimistä ja riistataloudesta. Kyselyaineisto on jaettu riistakeskusalueittain ja Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa hirvitalousalueittain. Raportissa tarkastellaan kuinka maanomistajat suhtautuvat maillaan tapahtuvaan kaupalliseen metsästykseen ja millaiset tekijät ennustavat myönteistä tai kielteistä suhtautumista.

Metsästyskulttuuri on muuttumassa ja yhä useampi kaupungissa asuva metsästäjä ei omista maata, mutta on silti kiinnostunut metsästämisestä. Näin ollen kaupalliselle metsästykselle, kuten maksullisille hirvieläinjahdeille, metsästyslupien myynnille ja metsästystapahtumille on yhä enemmän kysyntää. Riistatalouden tuomat mahdollisuudet voivat kiinnostaa myös monia maanomistajia ryhtymään riistatalousyrittäjiksi ja kehittämään oman alueensa metsästyskulttuuria. On kuitenkin tärkeää löytää toimivia, kestäviä ja reiluja tapoja järjestää toimintaa niin, että hyödyt jakautuvat oikein kaikille.

Kyselyn mukaan vain noin puolet maanomistajista suhtautuu myönteisesti kaupalliseen metsästystoimintaan. Puolet kyselyn vastaajista eivät hyväksy jos metsästysseura tai -seurue myy metsästyslupia tai järjestää maksullisia hirvieläinjahteja heiltä vuokratuilla mailla. Samoin puolet vastaajista eivät missään tapauksessa vuokraisi maitaan yrittäjälle, joka järjestää metsästysmahdollisuuksia heidän maillaan. Osa maanomistajista kuitenkin kokee, että kaupallinen toiminta voisi olla hyväksyttävää jos he saisivat parempia vastikkeita maistaan tai jos tulot ohjattaisiin metsästysseurojen investointeihin. Miltei viidesosa maanomistajista ei osannut sanoa vuokraisivatko he maitaan yrittäjälle. Tämä voi kertoa siitä, että toiminnan laadusta, sopimusehdoista sekä käytännön järjestelyistä ei ole tarpeeksi tietoa saatavilla.

Tulosten perusteella maanomistajien ikä, koulutus ja sukupuoli ovat tärkeitä tekijöitä siinä, kuinka he suhtaututuvat kaupalliseen metsästystoimintaan. Tulosten mukaan maanomistajat ajattelevat hyvin samankaltaisesti kaikkialla Suomessa ja sijaintia tärkeämpää on esimerkiksi maanomistuksen hehtaarimäärä. Maanomistaja suhtautuu myönteisemmin maidensa vuokraamiseen yrittäjälle, jos hän arvioi alueellensa suuremman hirvieläinkannan. Toisaalta taas keskimääräinen todellinen hirvi- ja valkohäntäpeurakanta eivät ole yhteydessä muihin kaupallisen metsästyksen muotoihin kuin maanomistajan suhtautumiseen hirvieläinlihan myymiseen. Maanomistajien välillä on eroja ja jopa vastakkaisuuksia siinä kuinka he suhtautuvat metsästyslupien myymiseen ja maksullisiin hirvieläinjahteihin maillansa ja toisaalta taas maidensa vuokraamiseen yrittäjille. Jos maanomistaja on paikallinen tai metsästää, hän on myönteisempi metsästysseurojen harjoittamalle kaupalliselle toiminnalle, mutta kielteisempi maidensa vuokraamiselle yrittäjälle. Kaupungeissa asuvat, ei metsästystä harjoittavat taas ajattelevat toisinpäin. Kehittyvän riistatalouden kannalta onkin tärkeää huomioida, että vaikka laajoja alueellisia eroja ei ole, maanomistajien paikalliset tilanteet ovat hyvin merkittävässä osassa siinä, millainen toiminta sopii eri alueille. Joskus paikallisten metsästysseurojen kaupallisen toiminnan tukeminen on sopivampaa, kun taas joskus riistatalousyrittäjät otetaan vastaan paremmin

<b>Attitudes of landowners towards commercial hunting</b>

The Finnish Wildlife Agency's Well-being from Game process includes promoting research and communication about the welfare effects of game economy and increasing the economic activity related to hunting and fishing. In 2021, landowners' views on deer and deer management were collected through a survey. The survey material is divided by wildlife agency area, and in Uusimaa and Varsinais-Suomi by moose management areas. The report explores landowners` views and attitudes about commercial hunting on their land and which factors predict a positive or negative attitude.

Hunting culture is changing and more and more hunters living in cities do not own land, but are still interested in hunting. Consequently, there is an increasing demand for commercial hunting, such as paid moose hunts, sales of hunting licenses and hunting events. The opportunities brought by game economy can also interest many landowners to become game economy entrepreneurs and develop the hunting culture of their own area. However, it is important to find functional, sustainable and fair ways of organizing activities so that the benefits are properly distributed to everyone.

According to the survey, only about half of the landowners relate positively towards commercial hunting. Half of the respondents do not approve if a hunting group sells hunting permits or organizes paid deer hunts on land leased from them. Likewise, half of the respondents would never rent their land to an entrepreneur who would organize hunting opportunities. Some of the landowners, however, feel that commercial activities could be acceptable if they received better compensation for their land or if the income was directed to hunting groups investments. Almost a fifth of the landowners could not say whether they would rent their land to an entrepreneur. This can indicate that there is not enough information available about the quality of operations, contract terms and practical arrangements.

Based on the results, the landowners' age, education, and gender are important factors in how they relate to commercial hunting. According to the results, landowners think very similarly all over Finland, and, for example, the number of hectares owned is more important than the location. Landowners have a more positive attitude towards renting their land to an entrepreneur if they estimates a larger deer population in their area. On the other hand, the average actual population of moose and white-tailed deer is not related to attitudes towards other forms of commercial hunting than the landowner's attitude towards selling game meat. There are differences and even contradictions between landowners in how they feel about selling hunting permits and paid deer hunts on their land and about renting their land to entrepreneurs. If the landowner is local or hunts, he is more positive about the commercial activities carried out by hunting groups, but more negative about renting his land to an entrepreneur. People who live in cities and do not hunt think otherwise. From the point of view of the developing game economy, it is important to note that although there are no large regional differences, the local situations of landowners play a very significant part in what kind of activity is suitable for different areas. Sometimes supporting the commercial activities of local hunting groups is more appropriate, while sometimes game economy entrepreneurs are better received.