Köyhät turkulaiset hyväntekeväisyyden kohteina 1898–1923 : Föreningen för välgörenhetens ordnande i Åbo -järjestöarkiston provenienssi ja suhtautuminen suojatteihin
Harkas, Janne (2023-06-13)
Köyhät turkulaiset hyväntekeväisyyden kohteina 1898–1923 : Föreningen för välgörenhetens ordnande i Åbo -järjestöarkiston provenienssi ja suhtautuminen suojatteihin
(13.06.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230912123920
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230912123920
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa selvitetään Föreningen för välgörenhetens ordnande i Åbo -yhdistyksen suhtautumista suojatteihin eli hyväntekeväisyyttä vastaanottaneisiin ihmisiin. Yhdistys oli Turussa vuosina 1898–1923 toiminut hyväntekeväisyysjärjestö. Tutkimuksessa otetaan huomioon yhdistyksen asiakirjojen historia niiden laadinnasta aina hallintaan ja tulkintaan asti. Tarkastelu sisältää siis alkuperäisen arkistonmuodostajan asiakirjahallinnan selvittämisen lisäksi pohdintaa arkistonhoitajan roolista ja arkistoaineistosta tehdyistä tulkinnoista. Arkiston muodostamisen vaiheita tarkastellaan provenienssin käsitettä hyödyntäen. Tutkimuksessa on käytetty provenienssin osalta kansainvälisessä arkistotutkimuksessa esitettyä laajaa tulkintaa.
Tutkielman alkuperäisaineistona on yhdistyksen arkisto, jota säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Metodiltaan tutkimus on pääasiallisesti kategorisoivaa sisällönanalyysiä, jota on täydennetty huomioimalla arkiston provenienssin osa-alueet. Tutkimuksen tuloksena yhdistyksen arkistosta paikannettiin suojatteihin suhtautumisessa kaksi yläkategoriaa ja kuusi alakategoriaa. Aineistosta löytyy sekä negatiivista että positiivista suhtautumista hyväntekeväisyyttä vastaanottaneita ihmisiä kohtaan. Kokonaisuutena arkiston sisältö painottuu enemmän varautuneeseen kuin luottavaan suhtautumiseen. Yhdistys pyrki toiminnassaan tarkkaan kontrolliin, mutta samalla halusi varmistaa kaikille elämän perusedellytykset. Tutkimuksessa tehdyt tulkinnat ovat muodostuneet laajan prosessin yhteisvaikutuksesta.
Tutkimus osoittaa, että historiantutkimuksen kautta muodostuvaan tietoon vaikuttaa alkuperäisen arkistonmuodostajan motiivien ja häntä ympäröivän yhteiskunnan lisäksi laajempi prosessi. Tähän prosessiin vaikuttavat myös päätearkiston arkistonhoitajan toimenpiteet ja aiempi saatavilla oleva tutkimus aineistosta. Samalla tutkimus vahvistaa, että historiantutkimusta on mahdollista täydentää arkistotieteen näkökulmilla. Tutkimus toimii myös todisteena sille, että arkistonhoitajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimenpiteidensä avoimuuteen. Läpinäkyvyyttä lisäämällä historiantutkijat voisivat ottaa helpommin huomioon arkistonhoitajien tekemän työn tulkintojensa muodostumisessa.
Tutkielman alkuperäisaineistona on yhdistyksen arkisto, jota säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Metodiltaan tutkimus on pääasiallisesti kategorisoivaa sisällönanalyysiä, jota on täydennetty huomioimalla arkiston provenienssin osa-alueet. Tutkimuksen tuloksena yhdistyksen arkistosta paikannettiin suojatteihin suhtautumisessa kaksi yläkategoriaa ja kuusi alakategoriaa. Aineistosta löytyy sekä negatiivista että positiivista suhtautumista hyväntekeväisyyttä vastaanottaneita ihmisiä kohtaan. Kokonaisuutena arkiston sisältö painottuu enemmän varautuneeseen kuin luottavaan suhtautumiseen. Yhdistys pyrki toiminnassaan tarkkaan kontrolliin, mutta samalla halusi varmistaa kaikille elämän perusedellytykset. Tutkimuksessa tehdyt tulkinnat ovat muodostuneet laajan prosessin yhteisvaikutuksesta.
Tutkimus osoittaa, että historiantutkimuksen kautta muodostuvaan tietoon vaikuttaa alkuperäisen arkistonmuodostajan motiivien ja häntä ympäröivän yhteiskunnan lisäksi laajempi prosessi. Tähän prosessiin vaikuttavat myös päätearkiston arkistonhoitajan toimenpiteet ja aiempi saatavilla oleva tutkimus aineistosta. Samalla tutkimus vahvistaa, että historiantutkimusta on mahdollista täydentää arkistotieteen näkökulmilla. Tutkimus toimii myös todisteena sille, että arkistonhoitajien tulisi kiinnittää enemmän huomiota toimenpiteidensä avoimuuteen. Läpinäkyvyyttä lisäämällä historiantutkijat voisivat ottaa helpommin huomioon arkistonhoitajien tekemän työn tulkintojensa muodostumisessa.