Suomeen sijoittavien aktiivisten osakerahastojen menestyminen vuosien 2013—2021 välillä
Tuokko, Vili (2023-09-18)
Suomeen sijoittavien aktiivisten osakerahastojen menestyminen vuosien 2013—2021 välillä
Tuokko, Vili
(18.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230925137364
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230925137364
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomeen sijoittavien aktiivisten osakerahastojen menestymistä
vuosien 2013–2021 välillä. Tutkielma pyrkii selvittämään, miten aktiiviset osakerahastot ovat
menestyneet tarkasteluajanjaksolla suhteessa omiin vertailuindekseihin sekä vastaaviin
passiivisiin osakerahastoihin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan aktiivisten osakerahastojen
mahdollista piiloindeksointia sekä piiloindeksoinnin vaikutusta aktiivisten osakerahastojen
menestykseen.
Suomen rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1980-luvulla sekä Suomen nopea vaurastuminen
muiden länsimaiden joukossa ovat lisänneet rahoitusmarkkinoille allokoitavan pääoman määrää
merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Myös uusia erilaisia sijoitusrahastoja on tullut
markkinoille merkittävästi lisää etenkin 2000-luvun aikana ja nämä sijoitusrahastot ovat
kasvattaneet suosiotaan piensijoittajien keskuudessa. Sijoitusrahastomarkkinoiden kasvaessa
myös yhteiskunnallinen tarve kriittiselle tarkastelulle lisääntyy.
Aktiivisilla osakerahastoilla on yhä nykyäänkin johtava markkina-asema
sijoitusrahastomarkkinoilla. Samanaikaisesti kuitenkin lukuisat tutkimukset osoittavat, että
aktiiviset osakerahastot menestyvät pitkällä aikavälillä keskimäärin passiivisia osakerahastoja
heikommin. Tutkimukset myös osoittavat, että aktiivisten osakerahastojen salkunhoitajat
menestyvät keskimäärin hyvin ja he kykenevät saavuttamaan vertailuindeksiin nähden ylituottoa.
Aktiivisten osakerahastojen nettotuotoissa mitattuna kuitenkin rahastojen korkeat kulurakenteet
johtavat siihen, että aktiiviset osakerahastot keskimäärin häviävät pitkällä aikavälillä omalle
vertailuindeksilleen. Tämä tilanne aiheuttaakin intressiristiriidan, sillä rahastoyhtiöiden ja
rahastovälittäjien intresseinä on luonnollisesti myydä korkean kulutason rahastoja
piensijoittajille, kun taas piensijoittajien intresseinä on saavuttaa mahdollisimman suurta tuottoa
omalle pääomalleen.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuosien 2013–2021 välillä Suomeen sijoittavien aktiivisten
osakerahastojen joukosta ilmeni rahastoja, jotka olivat menestyneet tarkasteluajanjaksolla hyvin
suhteessa keskimääräiseen markkinatuottoon sekä vastaaviin passiivisiin osakerahastoihin.
Kokonaiskuvassa kuitenkin aktiiviset osakerahastot hävisivät keskimäärin omille
vertailuindekseilleen sekä passiivisille osakerahastoille, kun huomioitiin riskikorjatut tuotot.
Nämä tutkimuksen tulokset ovat hyvin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joita on
toteutettu eri markkinaympäristöissä. Tässä tutkimuksessa saatiin yhtäläisiä tuloksia
aikaisempien tutkimusten kanssa muun muassa siitä, että suurin osa aktiivisista osakerahastoista
häviää omalle vertailuindeksilleen kumulatiivisissa nettotuotoissa mitattuna. Lisäksi
tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisten osakerahastojen joukosta oli havaittavissa myös
mahdollista piiloindeksointia.
vuosien 2013–2021 välillä. Tutkielma pyrkii selvittämään, miten aktiiviset osakerahastot ovat
menestyneet tarkasteluajanjaksolla suhteessa omiin vertailuindekseihin sekä vastaaviin
passiivisiin osakerahastoihin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan aktiivisten osakerahastojen
mahdollista piiloindeksointia sekä piiloindeksoinnin vaikutusta aktiivisten osakerahastojen
menestykseen.
Suomen rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1980-luvulla sekä Suomen nopea vaurastuminen
muiden länsimaiden joukossa ovat lisänneet rahoitusmarkkinoille allokoitavan pääoman määrää
merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Myös uusia erilaisia sijoitusrahastoja on tullut
markkinoille merkittävästi lisää etenkin 2000-luvun aikana ja nämä sijoitusrahastot ovat
kasvattaneet suosiotaan piensijoittajien keskuudessa. Sijoitusrahastomarkkinoiden kasvaessa
myös yhteiskunnallinen tarve kriittiselle tarkastelulle lisääntyy.
Aktiivisilla osakerahastoilla on yhä nykyäänkin johtava markkina-asema
sijoitusrahastomarkkinoilla. Samanaikaisesti kuitenkin lukuisat tutkimukset osoittavat, että
aktiiviset osakerahastot menestyvät pitkällä aikavälillä keskimäärin passiivisia osakerahastoja
heikommin. Tutkimukset myös osoittavat, että aktiivisten osakerahastojen salkunhoitajat
menestyvät keskimäärin hyvin ja he kykenevät saavuttamaan vertailuindeksiin nähden ylituottoa.
Aktiivisten osakerahastojen nettotuotoissa mitattuna kuitenkin rahastojen korkeat kulurakenteet
johtavat siihen, että aktiiviset osakerahastot keskimäärin häviävät pitkällä aikavälillä omalle
vertailuindeksilleen. Tämä tilanne aiheuttaakin intressiristiriidan, sillä rahastoyhtiöiden ja
rahastovälittäjien intresseinä on luonnollisesti myydä korkean kulutason rahastoja
piensijoittajille, kun taas piensijoittajien intresseinä on saavuttaa mahdollisimman suurta tuottoa
omalle pääomalleen.
Tutkimuksessa havaittiin, että vuosien 2013–2021 välillä Suomeen sijoittavien aktiivisten
osakerahastojen joukosta ilmeni rahastoja, jotka olivat menestyneet tarkasteluajanjaksolla hyvin
suhteessa keskimääräiseen markkinatuottoon sekä vastaaviin passiivisiin osakerahastoihin.
Kokonaiskuvassa kuitenkin aktiiviset osakerahastot hävisivät keskimäärin omille
vertailuindekseilleen sekä passiivisille osakerahastoille, kun huomioitiin riskikorjatut tuotot.
Nämä tutkimuksen tulokset ovat hyvin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joita on
toteutettu eri markkinaympäristöissä. Tässä tutkimuksessa saatiin yhtäläisiä tuloksia
aikaisempien tutkimusten kanssa muun muassa siitä, että suurin osa aktiivisista osakerahastoista
häviää omalle vertailuindeksilleen kumulatiivisissa nettotuotoissa mitattuna. Lisäksi
tutkimuksessa havaittiin, että aktiivisten osakerahastojen joukosta oli havaittavissa myös
mahdollista piiloindeksointia.