Harmaan talouden torjunta rakennusalalla : Eräiden lainsäädäntöratkaisujen tarkastelu

Abstract

Harmaa talous on merkittävä ongelma sekä yhteiskunnan että yritysten kannalta. Harmaasta taloudesta aiheutuu haittaa jokaiselle kansalaiselle ainakin välillisesti. Yhteiskunta menettää vero-tuloja sekä muita lakisääteisten maksujen tuloja harmaan talouden seurauksena. Yrityksille koituu haittaa vilpillisten toimijoiden vääristäessä kilpailua tarjotessaan urakoita ja muita töitä halvemmalla hinnalla. Erityisesti rakennusalalla harmaalla alueella toimivat yritykset ovat suuri ongelma. Rakennusalan toimijat ovat itse halunneet puuttua ongelmaan ja ovatkin esittäneet toiveita ja ehdotuksia tiukemman sääntelyn toteuttamiseksi. Villinä rehottava vilpillinen toiminta on luonut rakennusalalle huonon maineen, jonka puhdistaminen on alan rehellisille toimijoille ensiarvoisen tärkeää. Tässä tutkimuksessa on tarkoituksena selvittää, miten harmaata taloutta pyritään torjumaan rakennusalalla. Rakennusalalla esiintyy edelleen, tiukasta sääntelystä ja valvonnasta huolimatta, runsaasti vilpillistä toimintaa ja epärehellisiä toimijoita. Eri viranomaisten yhteistyö on merkittävässä osassa harmaata taloutta torjuttaessa. Harmaan talouden torjuntaan tähtääviä toimia on toteutettu asteittain 1990-luvulta lähtien. Suurimmat muutokset on tehty 2010-luvulla. Käyttöön otettuja torjuntatoimia on päivitetty tämän jälkeen vastaamaan paremmin muuttuneita tilanteita ja tarpeita. Harmaan talouden torjuntaan rakennusalalla vaikuttaa useita eri lakeja. Tutkimuksessa selvitetään, miten lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan harmaan talouden torjunnan tarpeita. Tutkimukseen on valittu rakennusalaan vaikuttavat torjuntakeinot: rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus, veronumerojärjestelmä, rakentamisen tiedonantovelvollisuus ja tilaajan selvitysvelvollisuus. Lisäksi julkisia hankintoja käsitellään tässä tutkimuksessa rakennusalaan liittyvistä lähtökohdista. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten rakennusala itse näkee harmaan talouden torjunnan tarpeellisuuden ja toimenpiteiden toimivuuden omasta näkökulmastaan. Rakennusalaa koskevat harmaan talouden torjunnan toimenpiteet ovat olleet mittavia ja niiden avulla on myös saatu näkyviä tuloksia. Vuonna 2011 otettiin käyttöön rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Harmaan talouden selvitysyksikön tekemän selvityksen mukaan valtion arvonlisäverotulot kasvoivat noin 75 miljoonaa euroa käännetyn verovelvollisuuden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana. Vuonna 2012 käyttöön otetun veronumeron ja veronumerorekisterin toiminnan alettua rakennustyömaille ei ole enää päässyt työskentelemään, jos rekisteröintiä ei ole hoidettu kuntoon. Rakentamisen tiedonantovelvollisuus otettiin käyttöön vuonna 2014. Urakkatietoilmoitusten ansiosta viranomaiset pystyvät valvomaan rakennustyömailla toimivia yrityksiä ja varmistumaan yritysten lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta. Työntekijätietojen ilmoittaminen mahdollistaa rakennusalalla työskentelevien työntekijöiden seuraamisen ja sekä työntekijöiden että työnantajien paremman verovalvonnan. Tilaajan selvitysvelvollisuutta on tiukennettu rakennusalan osalta. Rakennusalalla tilaajavastuuselvitykset tulee pyytää kaikilta, myös vakiintuneilta, sopimuskumppaneilta.