Peräkkäisesti kaksikielisten esikouluikäisten lasten fonologinen prosessointi minimiparien erottelussa katseenseurantatehtävässä
Vuonokari, Aino (2023-09-27)
Peräkkäisesti kaksikielisten esikouluikäisten lasten fonologinen prosessointi minimiparien erottelussa katseenseurantatehtävässä
(27.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138378
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138378
Tiivistelmä
Monikielisen väestön määrän kasvaessa myös monikielisten puheterapia-asiakkaiden määrä lisääntyy. Informaatioyhteiskunnassa lukutaidolla on suuri merkitys, joten puheterapeuteilla on tärkeä rooli lukutaidon ennusmerkkien tunnistamisessa. Fonologisen prosessoinnin, eli fonologisen tietoisuuden, kielellisen työmuistin ja sarjallisen nimeämisen, on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä myöhempään lukutaitoon. Fonologista tietoisuutta arvioidaan usein tehtävillä, jotka vaativat sanojen äänteellisen tiedon käsittelyn ohella suullisen vastauksen antamista. Kielellisiä prosesseja voidaan tutkia silmänliiketietoa hyödyntämällä niin, että tehtävään liittyvän vastauksen antamiseen ei liity kielellistä prosessointia. Tässä tutkielmassa verrattiin äidinkieleltään suomea puhuvien yksikielisten (S1) ja suomea toisena kielenä omaksuvien (S2) esikouluikäisten lasten suoriutumista minimiparien erottelussa katseenseurantatehtävässä.
Tutkimukseen osallistui 19 yksikielistä suomenkielistä (10 tyttöä, ikäjakauma 6:6–7:4) ja 16 peräkkäisesti kaksikielistä lasta (11 tyttöä, ikäjakauma 6:4–7:4). Peräkkäisesti kaksikielisten lasten (S2) ryhmä oli heterogeeninen. Lasten äidinkielet olivat albania, arabia, bosnia, dari, kiina, kurdi, romania, telugu, venäjä ja vietnam. Tutkittavat olivat tyypillisesti kehittyneitä.
Tutkimuksessa havaittiin, että kieliryhmä ei suoraan ollut yhteydessä katseen kohdistamiseen kohdekuvaan, mutta korkeampi fonologinen tietoisuus oli yhteydessä kohdekuvaan katsomisen todennäköisyyteen 200–500 ja 900–1700 millisekunnin aikaikkunoissa. Lisäksi tutkielman tulos antoi viitteitä siitä, että S2-ryhmä suoriutui S1-ryhmää heikommin minimiparien erottelusta. Tätä alustavaa tulosta olisi kuitenkin syytä selvittää suuremmalla aineistolla sekä tarkentaa sitä, miten S2-ryhmän taustamuuttujat, kuten sanavaraston koko, ovat yhteydessä käytetyssä tehtävässä suoriutumiseen.
Tutkimukseen osallistui 19 yksikielistä suomenkielistä (10 tyttöä, ikäjakauma 6:6–7:4) ja 16 peräkkäisesti kaksikielistä lasta (11 tyttöä, ikäjakauma 6:4–7:4). Peräkkäisesti kaksikielisten lasten (S2) ryhmä oli heterogeeninen. Lasten äidinkielet olivat albania, arabia, bosnia, dari, kiina, kurdi, romania, telugu, venäjä ja vietnam. Tutkittavat olivat tyypillisesti kehittyneitä.
Tutkimuksessa havaittiin, että kieliryhmä ei suoraan ollut yhteydessä katseen kohdistamiseen kohdekuvaan, mutta korkeampi fonologinen tietoisuus oli yhteydessä kohdekuvaan katsomisen todennäköisyyteen 200–500 ja 900–1700 millisekunnin aikaikkunoissa. Lisäksi tutkielman tulos antoi viitteitä siitä, että S2-ryhmä suoriutui S1-ryhmää heikommin minimiparien erottelusta. Tätä alustavaa tulosta olisi kuitenkin syytä selvittää suuremmalla aineistolla sekä tarkentaa sitä, miten S2-ryhmän taustamuuttujat, kuten sanavaraston koko, ovat yhteydessä käytetyssä tehtävässä suoriutumiseen.