Lapsen kielellisten taitojen yhteys ruutuaikaan kuvatallenteiden ja digitaalisten pelien parissa
Kortesniemi, Milla (2023-09-28)
Lapsen kielellisten taitojen yhteys ruutuaikaan kuvatallenteiden ja digitaalisten pelien parissa
(28.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138268
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138268
Tiivistelmä
Ruutuajan yhteyttä lapsen kielellisiin taitoihin on tutkittu jo runsaasti, ja tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Ruutuajan on havaittu olevan yhteydessä heikompiin kielellisiin taitoihin, mutta myös positiivisia yhteyksiä on havaittu. Aiemmissa ruutuajan ja kielellisen kehityksen yhteyttä käsittelevissä tutkimuksissa ei ole otettu huomioon sitä, millaiset lapset ylipäätään käyttävät mediaa enemmän. Ajautuvatko kielellisiltä taidoiltaan heikommat lapset median pariin enemmän verrattuna kielellisesti lahjakkaampiin lapsiin?
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, ennustavatko lapsen varhaiset kielelliset taidot myöhempää ruutuaikaa. Kielellisiä taitoja mitattiin 14 kuukauden ja 30 kuukauden ikäpisteissä The MacArthur Communicative Development Inventories (MCDI) -kyselyllä. Ruutuaikaa mitattiin 4-vuoden iässä kyselylomakkeella, jossa eriteltiin ruutuaika kuvatallenteiden ja digitaalisten pelien parissa arkisin ja viikonloppuisin. Hyödynnetty aineisto on laaja-alaisesta FinnBrain-kohorttitutkimuksesta, josta sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella tutkielmaan valikoitui 596 lasta.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Muuttujista muodostettiin neljä erilaista analyysia, joissa tarkasteltiin kielellisten muuttujien ja taustamuuttujien yhteyttä ruutuajan muuttujiin. Analyysien tulokset osoittivat, että kielelliset taidot 30 kuukauden iässä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä 4-vuotiaana mitattuun ruutuaikaan kuvatallenteiden parissa arkisin. Kielelliset taidot eivät olleet yhteydessä muihin ruutuaikamuuttujiin. Lisäksi tulokset osoittivat, että äidin koulutustaso oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lapsen ruutuaikaan. Äidin alempi koulutustaso oli yhteydessä lapsen suurempaan ruutuaikaan kuvatallenteiden parissa erityisesti viikonloppuisin. Digitaalisten pelien parissa yhteys oli vastakkainen - äidin alempi koulutustaso oli yhteydessä lapsen vähäisempään ruutuaikaan digitaalisten pelien parissa.
Tutkielma toi uutta tietoa ruutuajan ja kielellisen kehityksen yhteydestä. Tämän tutkimuksen perusteella saatiin viitteitä siitä, että varhaiset kielelliset taidot saattavat olla yhteydessä myöhempään ruutuaikaan kuvatallenteiden parissa. Varhaisilta kielellisiltä taidoiltaan heikommilla lapsilla saattaa myöhemmin olla enemmän ruutuaikaa kuvatallenteiden parissa kuin kielellisiltä taidoiltaan lahjakkaammilla lapsilla. Tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, ennustavatko lapsen varhaiset kielelliset taidot myöhempää ruutuaikaa. Kielellisiä taitoja mitattiin 14 kuukauden ja 30 kuukauden ikäpisteissä The MacArthur Communicative Development Inventories (MCDI) -kyselyllä. Ruutuaikaa mitattiin 4-vuoden iässä kyselylomakkeella, jossa eriteltiin ruutuaika kuvatallenteiden ja digitaalisten pelien parissa arkisin ja viikonloppuisin. Hyödynnetty aineisto on laaja-alaisesta FinnBrain-kohorttitutkimuksesta, josta sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella tutkielmaan valikoitui 596 lasta.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Muuttujista muodostettiin neljä erilaista analyysia, joissa tarkasteltiin kielellisten muuttujien ja taustamuuttujien yhteyttä ruutuajan muuttujiin. Analyysien tulokset osoittivat, että kielelliset taidot 30 kuukauden iässä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä 4-vuotiaana mitattuun ruutuaikaan kuvatallenteiden parissa arkisin. Kielelliset taidot eivät olleet yhteydessä muihin ruutuaikamuuttujiin. Lisäksi tulokset osoittivat, että äidin koulutustaso oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lapsen ruutuaikaan. Äidin alempi koulutustaso oli yhteydessä lapsen suurempaan ruutuaikaan kuvatallenteiden parissa erityisesti viikonloppuisin. Digitaalisten pelien parissa yhteys oli vastakkainen - äidin alempi koulutustaso oli yhteydessä lapsen vähäisempään ruutuaikaan digitaalisten pelien parissa.
Tutkielma toi uutta tietoa ruutuajan ja kielellisen kehityksen yhteydestä. Tämän tutkimuksen perusteella saatiin viitteitä siitä, että varhaiset kielelliset taidot saattavat olla yhteydessä myöhempään ruutuaikaan kuvatallenteiden parissa. Varhaisilta kielellisiltä taidoiltaan heikommilla lapsilla saattaa myöhemmin olla enemmän ruutuaikaa kuvatallenteiden parissa kuin kielellisiltä taidoiltaan lahjakkaammilla lapsilla. Tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää.