Kuolemanjälkeinen ikäarvio hampaan dentiinin asparagiinihapon rasemisaatioreaktion avulla
Roine, Leevi (2023-09-27)
Kuolemanjälkeinen ikäarvio hampaan dentiinin asparagiinihapon rasemisaatioreaktion avulla
Roine, Leevi
(27.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231006139104
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231006139104
Tiivistelmä
Iän arvioiminen on aina ollut ihmisille tärkeää. Esimerkiksi tuntemattoman vainajan tai henkilöllisyystodistuksettoman pakolaisen iän arvioiminen on keskeistä. Iän selvittämisellä on monia oikeusvaikutuksia ja siksi se on oleellista yhteiskunnan toimivuuden kannalta. Hampaiston avulla tehtävät iänarvioinnit voidaan jakaa morfologisiin, radiologisiin ja biokemiallisiin.Tämän syventävien opintojen opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä hampaan dentiinin asparagiinihapon rasemisaatioreaktioon perustuvan biokemiallisen iänarviointimenetelmän toimintaan ja käyttökelpoisuuteen. Opinnäyte on kirjallisuuskatsaus, jossa aineistona on käytetty PubMed-, Embase-, Cochrane Library-, Web of Science-, Scopus-tietokannoista ja Google Scholar -hakujen avulla löydettyjä artikkeleita sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Rasemisaatioreaktio on spontaani entsyymitoiminnasta riippumaton reaktio, jossa optisesti aktiiviinen yhdiste muuttuu peilikuvaisomeerikseen. Reaktion nopeutta kiihdyttää lämpötila, kosteus sekä emäksinen pH. Asparagiinihappo on ihmiskehosta löytyvä aminohappo, jonka rasemisaationopeus on suuri, mikä mahdollistaa sen kertymisen ja mittaamisen erityisesti metabolisesti hitaissa kudoksissa, kuten hampaissa. Ihmiskehossa asparagiinihappoa syntetisoidaan L-enatiomeerinä, josta se muuttuu lineaarisesti ajan kuluessa D-enatiomeeriksi. Ihmisen kuollessa lämpötila laskee, mikä käytännössä pysäyttää rasemisaatioreaktion etenemisen. Laskemalla enatiomeerien välinen suhde voidaan arvioida henkilön ikä kuolinhetkellä. Hampaan rakenteista juuren dentiiniä pidetään parhaimpana lähtömateriaalina menetelmälle, koska se on suojassa degeneratiivisilta muutoksilta. Vaikka rasemisaatioasteet vaihtelevat eri hampaiden välillä, näytehampaan valinta ei silti ole vakiintunutta. Yksijuurisia hampaita kuitenkin suositellaan, koska lähtomateriaalin kerääminen niistä on helppoa. Lähtökohtaisesti menetelmässä tulisi käyttää vain normaaleja ja terveitä hampaita, koska esimerkiksi karieshampaat tai epämuodostuneet hampaat antavat epäluotettavia tuloksia. Menetelmään vaikuttavat lisäksi näytteen preparointi, suoritetut työvaiheet, enatiomeerien erottelun onnistuminen ja tulosten analysointiin tehdyt mallinnukset. Asparagiinihapon rasemisaatioon perustuvan menetelmän yleistymistä rajoittaa muun muassa sen korkea hinta, kansainvälisen standardoinnin puute ja haasteet kontrollihampaiden saamisessa. Haitoistaan huolimatta menetelmä on tällä hetkellä yksi tarkimmista ja objektiivisimmista iänarviointityökaluista, jota voidaan soveltaa niin kuolleille kuin elävillekin henkilön iästä riippumatta. Iänarviointitarkkuus on usein noin ±3 vuotta.