"The inhabitants of those dreary and sterile regions" : Kolmen inuiittitutkimusmatkailijan ja brittien monimuotoiset suhteet
Dammert, Lotta (2023-09-14)
"The inhabitants of those dreary and sterile regions" : Kolmen inuiittitutkimusmatkailijan ja brittien monimuotoiset suhteet
(14.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231011139697
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231011139697
Tiivistelmä
Opinnäytteessä käsiteltiin kolmen 1800‒luvun alkupuolella Britanniaan matkanneen inuiittitutkimusmatkailijan sekä heidän kanssaan tekemisissä olleiden brittien vuorovaikutusta. Opinnäytteen tavoitteena oli avata vuorovaikutussuhteen moninaisuutta sekä sen tärkeyttä eri mantereilla eläneille ihmisille. Tutkimuksen kohteena olleiden inuiittien vaiheita on aiemmin tutkittu vähän. Tutkielmassa sovellettiin Adriana Craciunin ajatusta tutkimusmatkailijoista laajempana ryhmänä kuin ainoastaan viralliseen kaanoniin jääneet länsimaiset ihmiset. Lisäksi sovellettiin Kapil Raj’n näkemystä alkuperäisasukkaiden edustajien aktiivisesta osuudesta tutkimusmatkojen vaiheissa.
Tutkimusaineistona hyödynnettiin sekä aikakauden skotlantilaisten tutkimusmatkailijoiden kirjoittamaa matkakirjallisuutta, että inuiittitutkimusmatkailijoista kirjoitettuja sanomalehtiartikkeleita. Työssä nostettiin esille vähän tutkittuja skotlantilaisten laivalääkärien kirjoittamia matkakirjoja. Lähiluvun metodein oli mahdollista paljastaa aineistosta esiin nousevia tekijöitä, joilla oli vaikutusta vuorovaikutussuhteisiin. Aineistossa ei painottunut inuiittien oma ääni, joten sen suurin painoarvo oli sillä mitä aikalaiset Britanniassa pitivät tärkeinä asioina ollessaan tekemisissä inuiittien kanssa.
Työn teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin joitakin uudemman jälkikoloniaalisen teorian muotoiluja. Tärkeimpiä niistä olivat Kapil Raj’n argumentti orgaanisesta vuorovaikutussuhteesta metropolin ja kolonian välillä: vuorovaikutussuhde oli luonteeltaan ei-binaarinen. Lisäksi hyödynnettiin Rochona Majumdarin sekä Ter Ellingsonin argumentteja brittien kategorisesta ajattelusta liittyen alkuperäiskansoihin. Argumentit kategorioiden operationaalistumisesta alkuperäiskansojen edustajiin osoittautuivat hyödylliseksi. Perinteinen jälkikoloniaalinen valta-analyysi oli mukana myös. Analyysi osoitti, että perinteistä Edward Saidin muotoilemaa jälkikoloniaalista teoriaa ei voinut kokonaan jättää huomiotta.
Inuiittitutkimusmatkailijoiden vaiheisiin perehtymisen avulla selvisi, että tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät vuorovaikutussuhteen monipuolisuuteen. Siihen vaikuttivat toisaalta brittien kategorinen ajattelu liittyen alkuperäisasukkaisiin, mutta myös apu, jota he tarvitsivat inuiiteilta. Analyysi paljasti, että inuiitteihin liitetyt kategoriat painottuivat esimerkiksi näkemykseen inuiiteista sivistystä tarvitsevina raakalaisina; inuiitit olivat briteille myös taikauskoisia ja käännytystä tarvitsevia ihmisiä. Lisäksi inuiitit haluttiin saada hallintaan. Toisaalta britit tarvitsivat inuiiteilta tietoa etenkin arktisilla alueilla liikkuessaan ja he olivat myös itse oppilaan asemassa. Britanniassa ollessaan inuiitit joutuivat kuriositeetin positioon. Valtapositiot kietoutuivat näihin teemoihin monimuotoisesti eikä valtapositio ollut aina briteillä. Molemmat osapuolet oppivat toisiltaan, mutta inuiittitutkimusmatkailijat eivät olleet alistujia tai valkoisen vallan ihailijoita.
Tutkimusaineistona hyödynnettiin sekä aikakauden skotlantilaisten tutkimusmatkailijoiden kirjoittamaa matkakirjallisuutta, että inuiittitutkimusmatkailijoista kirjoitettuja sanomalehtiartikkeleita. Työssä nostettiin esille vähän tutkittuja skotlantilaisten laivalääkärien kirjoittamia matkakirjoja. Lähiluvun metodein oli mahdollista paljastaa aineistosta esiin nousevia tekijöitä, joilla oli vaikutusta vuorovaikutussuhteisiin. Aineistossa ei painottunut inuiittien oma ääni, joten sen suurin painoarvo oli sillä mitä aikalaiset Britanniassa pitivät tärkeinä asioina ollessaan tekemisissä inuiittien kanssa.
Työn teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin joitakin uudemman jälkikoloniaalisen teorian muotoiluja. Tärkeimpiä niistä olivat Kapil Raj’n argumentti orgaanisesta vuorovaikutussuhteesta metropolin ja kolonian välillä: vuorovaikutussuhde oli luonteeltaan ei-binaarinen. Lisäksi hyödynnettiin Rochona Majumdarin sekä Ter Ellingsonin argumentteja brittien kategorisesta ajattelusta liittyen alkuperäiskansoihin. Argumentit kategorioiden operationaalistumisesta alkuperäiskansojen edustajiin osoittautuivat hyödylliseksi. Perinteinen jälkikoloniaalinen valta-analyysi oli mukana myös. Analyysi osoitti, että perinteistä Edward Saidin muotoilemaa jälkikoloniaalista teoriaa ei voinut kokonaan jättää huomiotta.
Inuiittitutkimusmatkailijoiden vaiheisiin perehtymisen avulla selvisi, että tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät vuorovaikutussuhteen monipuolisuuteen. Siihen vaikuttivat toisaalta brittien kategorinen ajattelu liittyen alkuperäisasukkaisiin, mutta myös apu, jota he tarvitsivat inuiiteilta. Analyysi paljasti, että inuiitteihin liitetyt kategoriat painottuivat esimerkiksi näkemykseen inuiiteista sivistystä tarvitsevina raakalaisina; inuiitit olivat briteille myös taikauskoisia ja käännytystä tarvitsevia ihmisiä. Lisäksi inuiitit haluttiin saada hallintaan. Toisaalta britit tarvitsivat inuiiteilta tietoa etenkin arktisilla alueilla liikkuessaan ja he olivat myös itse oppilaan asemassa. Britanniassa ollessaan inuiitit joutuivat kuriositeetin positioon. Valtapositiot kietoutuivat näihin teemoihin monimuotoisesti eikä valtapositio ollut aina briteillä. Molemmat osapuolet oppivat toisiltaan, mutta inuiittitutkimusmatkailijat eivät olleet alistujia tai valkoisen vallan ihailijoita.