Miten nuoret arvioivat tunnistavansa netissä toimivat groomaajat?
Hagman, Martiina (2023-09-28)
Miten nuoret arvioivat tunnistavansa netissä toimivat groomaajat?
(28.09.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231027141708
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231027141708
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin miten ikä, sukupuoli ja asumismuoto ovat yhteydessä nuorten arvioihin kyvyistään tunnistaa netissä toimiva groomaaja. Lisäksi tutkittiin, miten arviot omasta tunnistuskyvystä ovat yhteydessä siihen, millaisten groomaajien (itsevarmojen/varovaisten) nuoret tunnistavat ottaneen heihin yhteyttä netissä. Tarkastelun kohteena oli myös nuorten kokemus siitä, ovatko he saaneet riittävästi tietoa groomingista, ja tämän kokemuksen yhteys sekä oman tunnistuskyvyn arviointiin että groomaajatyyppien tunnistamiseen.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on Pelastakaa Lapset ry:n ”Grooming nuorten silmin – selvitys 11–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä” -kyselyllä keräämä. Kyselyä jaettiin valtakunnallisesti kouluissa sekä sosiaalisessa mediassa keväällä 2021. Aineisto analysoitiin käyttäen sekä binääristä että multinomiaalisia logistisia regressioanalyysejä sekä tarkastelemalla vastausten frekvenssijakaumia.
Aineiston perusteella iällä oli yhteys nuorten arvioihin tunnistuskyvystään. Nuorimmat vastaajat kokivat todennäköisemmin etteivät tiedä, mistä tunnistaisivat netissä toimivan groomaajan kuin vanhimmat vastaajat. Tulokset groomaajatyyppien tunnistamisesta olivat osittain ristiriitaiset: sekä myönteinen että kielteinen arvio omasta tunnistuskyvystä oli yhteydessä varovaisten groomaajien tunnistamiseen, mutta eri toimintatapojen osalta. Nuoret, jotka kokivat, etteivät ole saaneet riittävästi tietoa groomingista arvioivat todennäköisemmin tunnistuskykynsä kielteisesti. Samoilla vastaajilla korostui itsevarmojen groomaajien kuvailu sekä yhteydenoton seksuaalissävytteisyyden tunnistaminen, tekijätyypistä riippumatta.
Tämän tutkimuksen perusteella tiedon tarjoaminen ja jo esimurrosikäisten huomioiminen on tärkeää nuorten suojaamiseksi netissä tapahtuvalta groomingilta. Nuorten kyvystä tunnistaa eri groomaajatyyppejä ei voida muodostaa vahvoja johtopäätöksiä. Nuorten tietoisuutta etenkin varovaisesta groomaamisesta olisi kuitenkin tärkeää lisätä. Tulokset saattavat viitata siihen, että etenkin riittämättömästi tietoa saaneet nuoret käsittävät groomingin pääasiassa yhteydenottojen seksuaalissävytteisyyden kautta, jolloin hienovaraisemmat lähestymistavat voivat jäädä tunnistamatta. Groomingin määrittelyä ja tekijätyyppien luokittelua tulisi jatkossa selkiyttää, sekä pyrkiä luomaan mittareita, joilla kartoittaa luotettavammin nuorten tunnistustaitoja ja kokemuksia groomingista.
Tutkimuksessa käytetty aineisto on Pelastakaa Lapset ry:n ”Grooming nuorten silmin – selvitys 11–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemasta groomingista netissä” -kyselyllä keräämä. Kyselyä jaettiin valtakunnallisesti kouluissa sekä sosiaalisessa mediassa keväällä 2021. Aineisto analysoitiin käyttäen sekä binääristä että multinomiaalisia logistisia regressioanalyysejä sekä tarkastelemalla vastausten frekvenssijakaumia.
Aineiston perusteella iällä oli yhteys nuorten arvioihin tunnistuskyvystään. Nuorimmat vastaajat kokivat todennäköisemmin etteivät tiedä, mistä tunnistaisivat netissä toimivan groomaajan kuin vanhimmat vastaajat. Tulokset groomaajatyyppien tunnistamisesta olivat osittain ristiriitaiset: sekä myönteinen että kielteinen arvio omasta tunnistuskyvystä oli yhteydessä varovaisten groomaajien tunnistamiseen, mutta eri toimintatapojen osalta. Nuoret, jotka kokivat, etteivät ole saaneet riittävästi tietoa groomingista arvioivat todennäköisemmin tunnistuskykynsä kielteisesti. Samoilla vastaajilla korostui itsevarmojen groomaajien kuvailu sekä yhteydenoton seksuaalissävytteisyyden tunnistaminen, tekijätyypistä riippumatta.
Tämän tutkimuksen perusteella tiedon tarjoaminen ja jo esimurrosikäisten huomioiminen on tärkeää nuorten suojaamiseksi netissä tapahtuvalta groomingilta. Nuorten kyvystä tunnistaa eri groomaajatyyppejä ei voida muodostaa vahvoja johtopäätöksiä. Nuorten tietoisuutta etenkin varovaisesta groomaamisesta olisi kuitenkin tärkeää lisätä. Tulokset saattavat viitata siihen, että etenkin riittämättömästi tietoa saaneet nuoret käsittävät groomingin pääasiassa yhteydenottojen seksuaalissävytteisyyden kautta, jolloin hienovaraisemmat lähestymistavat voivat jäädä tunnistamatta. Groomingin määrittelyä ja tekijätyyppien luokittelua tulisi jatkossa selkiyttää, sekä pyrkiä luomaan mittareita, joilla kartoittaa luotettavammin nuorten tunnistustaitoja ja kokemuksia groomingista.