"Kuin olisi kävelevä kuori vaan" : Merkitysten rakentuminen itsemurhaa yrittäneiden kertomuksissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani selvitän, millä tavoin itsemurhaa yrittäneet ihmiset rakentavat kertomustensa kautta merkityksiä itsetuhoisille teoilleen. Tutkielmani paikantuu laadullisen tutkimuksen kenttään, ja lähestyn sensitiivistä ja eettisesti haastavaa aihetta narratiivisen tutkimusotteen kautta. Narratiivisuus kuvaa niin tutkielmani aineistoa kuin sen teoreettis-metodologisia lähtökohtiakin. Tutkielmani tarkoitus on lisätä ymmärrystä itsemurhiin liittyvästä monimutkaisesta problematiikasta kiinnittämällä huomio itsemurhaa yrittäneiden ihmisten omiin kertomuksiin. Tutkimuskysymykseni ovat (1) Millaisia merkityksiä itsemurhaa yrittäneet antavat itsetuhoisille teoilleen? (2) Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet itsemurhayritysten syntymiseen? Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisemmasta itsemurhatutkimuksesta sekä klassisista itsemurhateorioista, jotka vaikuttavat yhä nykyaikaiseen itsemurhatutkimukseen. Lisäksi tutkin suhtautumista itsemurhiin historiallisesta kontekstista sekä itsemurhien ehkäisytyön kehittymistä. Tutkielmani aineisto koostuu yhdestätoista itsemurhaa yrittäneen videoidusta narratiivisesta haastattelusta. Haastattelut ovat alun perin annettu Linity (Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille) -hankkeen ensimmäisellä kriisi-interventiotapaamisella kriisiterapeutille. Linity on yksilöllinen interventio, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä itsemurhakäyttäytymistä. Mallissa itsemurhayritys ymmärretään tavoitteellisena toimintana, jota on mahdollista muuttaa. Olen saanut aineiston käyttööni Suomen Mielenterveysseuralta. Tutkielmani tulosten mukaan itsemurhaan päätymiseen syyt ovat moninaisia. Itsemurhan merkitykset rakentuivat kunkin kertojan yksilöllisen elämänhistorian, nykytilanteen ja persoonallisuuden yhteisvaikutuksessa. Itsemurhan yrittämiseen johtavat syyt koostuivat niin elämän ulkoisista kuormitustekijöistä kuin ihmisen sisäisistä ajatusmalleistakin. Itsemurhalle annettiin moninaisia merkityksiä. Se nähtiin muutoksen mahdollistajana, kärsimyksen päättäjänä, itseen kohdistuvana rangaistuksena, oman pahoinvoinnin julkisena julistuksena, keinona hallita omaa elämää sekä käsittämättömänä tekona, joka ei ollut selitettävissä. Kertomuksista kävi ilmi, että itsemurhiin liittyy aina jonkin verran harkintaa. Itsemurhaa yrittäneet olivat eläneet usein jo pidemmän aikaan sietämättömältä tuntuvassa elämäntilanteessa, jossa moninaiset vaikeudet ovat kasaantuneet ja lisänneet psyykkistä kuormitusta. Itsemurhan avulla pyrittiin saamaan sietämätön psyykkinen kipu loppumaan. Itsemurhatutkimus on painottunut perinteisesti kvantitatiiviseen tutkimukseen kvalitatiivisten menetelmien jäädessä vähemmälle huomiolle. Laadullista itsemurhatutkimusta tarvitaan kuitenkin täydentämään itsemurhista saatavaa tilastotietoa. Kiinnittämällä huomiota itsemurhaa yrittäneiden kokemuksiin voidaan myös kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla tulevia itsemurhayrityksiä pystytään ennaltaehkäisemään. Itsemurhien kehittämistyössä sosiaalityöllä voisi olla keskeinen asema, sillä sosiaalityöntekijät työskentelevät usein moninaisten elämän kriisitilanteiden parissa.