Askeleita kohti tunnetoimijuutta : Muutoskertomus tunnetaitoihin pohjautuvan toimintamallin pilotointiprosessista lastensuojelun sijaishuollon toimintaympäristössä
Ramstedt, Leena (2023-10-25)
Askeleita kohti tunnetoimijuutta : Muutoskertomus tunnetaitoihin pohjautuvan toimintamallin pilotointiprosessista lastensuojelun sijaishuollon toimintaympäristössä
(25.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146824
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146824
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan uuden tunnetaitoihin pohjautuvan toimintamallin pilotointiprosessia lastensuojelun sijaishuollon toimintaympäristössä. Tutkimukseeni osallistuivat sijaishuollossa työskentelevät kasvattajat. Tutkimukseni aikana työskentelin kyseisessä toimintayksikössä ja olin näin osana tutkimusta. Haastavista elämäntilanteista tulleiden lasten tunnetaitojen tukemisessa tarvitaan kasvattajilta tunneälyä ja hyviä tunnetaitoja. Käsitteenä haastavat elämäntilanteet pitävät tässä tutkimuksessa sisällään lapset, jotka ovat sijoitettuina lastensuojelulain mukaisesti sijaishuoltopaikkaan.
Tutkimukseni lähestymistapa on toimintatutkimus, jonka prosessia ohjasi toimintatutkimukselle ominainen prosessin malli. Tutkimukseni aineisto on kerätty havainnointien, keskustelujen, haastattelujen ja kyselylomakkeiden kautta. Kysely toteutettiin kaksi kertaa tutkimuksen aikana. Kyselylomake pohjautuu osittain Mirjam Virtasen (2013) väitöskirjassa käytettyyn tunneäly-mittaristoon. Aineiston analyysivaiheessa aineistoa kokoavana menetelmänä toimi kertovan muutosselonteon menetelmä, jonka avulla aineisto jäsentyi kerronnalliseksi muutoskertomukseksi. Avainepisodit, jotka nousivat aineistosta toimivat osaltaan toimintamallin kehittämistyössä. Tutkimukseni tuloksena syntyi muutoskertomus, josta neuvoteltiin tutkimukseeni osallistuneiden kanssa.
Tutkimukseni aikana pilotoitavan toimintamallin materiaaleja sisällytettiin toimintaympäristön arkeen soveltuviksi. Arjen rakenteissa mukana kulkeneet materiaalit ja toimintatavat tulivat osaksi toimintayksikön arkea ja toimivat osaltaan tukemassa tunnetaitotyöskentelyä. Tutkimukseni aikana tunnepuheen koettiin lisääntyneen työyhteisössä sekä vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa. Tutkimuksessa mukana olleet kasvattajat pitivät tunnetaitoja tärkeänä niin omassa elämässään, ihmissuhteissaan kuin kasvatustyössäkin. Tutkimukseni aikana kasvattajat tekivät itsearviointia omista tunnetaidoista ja niiden tärkeydestä kasvattajan työssä. Kasvattajat kokivat tunnetaitojen eri osa-alueet tärkeämmiksi kasvattajan työssä kuin heidän omat valmiutensa. Kasvattajien valmiudet tunteiden käsittelytaidoissa vahvistuivat tutkimuksen aikana.
Työympäristössä tapahtuneet muutokset ja ajalliset haasteet hidastivat osaltaan toimintamallin suunniteltua pilotointiprosessin etenemistä. Tutkimustulokseni osoittivat, ettei työyhteisön innovatiivisuus itsessään riitä uusien toimintatapojen ja käytänteiden lisääntymiseen toimintaympäristössä. Uusien toimintatapojen vakiinnuttamista arjen käytänteiksi voidaan osaltaan tukea toimintaympäristön rakenteiden muokkaamisen ja tunnetoimijuuden tukemisen kautta. Tunnetaitojen kehittäminen lähtee kasvattajan omasta kiinnostuksesta omien tunnetaitojen vahvistamiseen ja kehittämiseen. Tätä kehittämistyötä voidaan tukea ottamalla tunteet huomioon toimintaympäristöjen käytänteissä ja toimintatavoissa. Tutkimustulosteni pohjalta voidaankin todeta, kuinka tunnetietoisuuden lisääminen toimintaympäristöön on jo askeleita kohti tunnetoimijuutta ja tunnetaitoisempaa arkea.
Tutkimukseni lähestymistapa on toimintatutkimus, jonka prosessia ohjasi toimintatutkimukselle ominainen prosessin malli. Tutkimukseni aineisto on kerätty havainnointien, keskustelujen, haastattelujen ja kyselylomakkeiden kautta. Kysely toteutettiin kaksi kertaa tutkimuksen aikana. Kyselylomake pohjautuu osittain Mirjam Virtasen (2013) väitöskirjassa käytettyyn tunneäly-mittaristoon. Aineiston analyysivaiheessa aineistoa kokoavana menetelmänä toimi kertovan muutosselonteon menetelmä, jonka avulla aineisto jäsentyi kerronnalliseksi muutoskertomukseksi. Avainepisodit, jotka nousivat aineistosta toimivat osaltaan toimintamallin kehittämistyössä. Tutkimukseni tuloksena syntyi muutoskertomus, josta neuvoteltiin tutkimukseeni osallistuneiden kanssa.
Tutkimukseni aikana pilotoitavan toimintamallin materiaaleja sisällytettiin toimintaympäristön arkeen soveltuviksi. Arjen rakenteissa mukana kulkeneet materiaalit ja toimintatavat tulivat osaksi toimintayksikön arkea ja toimivat osaltaan tukemassa tunnetaitotyöskentelyä. Tutkimukseni aikana tunnepuheen koettiin lisääntyneen työyhteisössä sekä vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa. Tutkimuksessa mukana olleet kasvattajat pitivät tunnetaitoja tärkeänä niin omassa elämässään, ihmissuhteissaan kuin kasvatustyössäkin. Tutkimukseni aikana kasvattajat tekivät itsearviointia omista tunnetaidoista ja niiden tärkeydestä kasvattajan työssä. Kasvattajat kokivat tunnetaitojen eri osa-alueet tärkeämmiksi kasvattajan työssä kuin heidän omat valmiutensa. Kasvattajien valmiudet tunteiden käsittelytaidoissa vahvistuivat tutkimuksen aikana.
Työympäristössä tapahtuneet muutokset ja ajalliset haasteet hidastivat osaltaan toimintamallin suunniteltua pilotointiprosessin etenemistä. Tutkimustulokseni osoittivat, ettei työyhteisön innovatiivisuus itsessään riitä uusien toimintatapojen ja käytänteiden lisääntymiseen toimintaympäristössä. Uusien toimintatapojen vakiinnuttamista arjen käytänteiksi voidaan osaltaan tukea toimintaympäristön rakenteiden muokkaamisen ja tunnetoimijuuden tukemisen kautta. Tunnetaitojen kehittäminen lähtee kasvattajan omasta kiinnostuksesta omien tunnetaitojen vahvistamiseen ja kehittämiseen. Tätä kehittämistyötä voidaan tukea ottamalla tunteet huomioon toimintaympäristöjen käytänteissä ja toimintatavoissa. Tutkimustulosteni pohjalta voidaankin todeta, kuinka tunnetietoisuuden lisääminen toimintaympäristöön on jo askeleita kohti tunnetoimijuutta ja tunnetaitoisempaa arkea.