”Skeptisyyteen taipuvaiset lukijat ovat luultavasti kääntämässä kiireen vilkkaa sivua” : Antroposofian kehykset ja julkisuuskuva Helsingin Sanomissa vuosina 2001–2022
Virtanen, Suvi (2023-11-01)
”Skeptisyyteen taipuvaiset lukijat ovat luultavasti kääntämässä kiireen vilkkaa sivua” : Antroposofian kehykset ja julkisuuskuva Helsingin Sanomissa vuosina 2001–2022
Virtanen, Suvi
(01.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146670
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146670
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten Helsingin Sanomissa vuosina 2001–2022 julkaistuissa lehtijutuissa Rudolf Steinerin kehittämästä filosofiasta, antroposofiasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, kuten steinerpedagogiikasta, uutisoidaan, ja minkälaisia kehyksiä antroposofia tämän aineiston pohjalta saa. Tämän lisäksi tutkielmassa selvitetään, millaiseksi antroposofian julkisuuskuva muodostuu näiden lehtijuttujen perusteella. Tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on myös selvittää, onko uutisoinnissa tapahtunut vuosien saatossa muutosta, ja mitkä seikat tähän muutokseen ovat mahdollisesti vaikuttaneet.
Tutkimusaineistona ovat Helsingin Sanomissa vuosina 2001–2022 ilmestyneet jutut, jotka liittyvät antroposofiaan. Tutkittava aihe sijoittuu uskontotieteessä länsimaisen esoterian ja uskontotieteellisen mediatutkimuksen kenttään. Tutkimusmenetelminä on käytetty laadullista sisällönanalyysia ja kehysanalyysia.
Tutkielman tuloksina ilmeni, että antroposofian Helsingin Sanomien jutuissa saamat kehykset voidaan jakaa länsimaisen esoterian, steinerpedagogiikan, taiteen, vaihtoehtoisen elämäntavan ja antroposofian kritiikin kehyksiin. Tutkielman tutkimusaineiston perusteella selvisi myös, että antroposofian julkisuuskuvaa on vaikeaa määritellä, mutta julkisuuskuvaan liittyy mielikuvia esimerkiksi erilaisuudesta, luonnonmukaisuudesta ja mystisyydestä, julkisuuskuva näyttäytyy myös toiseuttavana. Uutisoinnissa havaittu muutos sen sijaan oli pienimuotoista, mutta tulosten perusteella voitiin päätellä esimerkiksi se, että antroposofiaan liittyvistä asioista kirjoittaminen on lisääntynyt, ja että viime aikoina on ollut suosittua kirjoittaa antroposofiasta osana länsimaisen esoterian kenttää.
Tutkimusaineistona ovat Helsingin Sanomissa vuosina 2001–2022 ilmestyneet jutut, jotka liittyvät antroposofiaan. Tutkittava aihe sijoittuu uskontotieteessä länsimaisen esoterian ja uskontotieteellisen mediatutkimuksen kenttään. Tutkimusmenetelminä on käytetty laadullista sisällönanalyysia ja kehysanalyysia.
Tutkielman tuloksina ilmeni, että antroposofian Helsingin Sanomien jutuissa saamat kehykset voidaan jakaa länsimaisen esoterian, steinerpedagogiikan, taiteen, vaihtoehtoisen elämäntavan ja antroposofian kritiikin kehyksiin. Tutkielman tutkimusaineiston perusteella selvisi myös, että antroposofian julkisuuskuvaa on vaikeaa määritellä, mutta julkisuuskuvaan liittyy mielikuvia esimerkiksi erilaisuudesta, luonnonmukaisuudesta ja mystisyydestä, julkisuuskuva näyttäytyy myös toiseuttavana. Uutisoinnissa havaittu muutos sen sijaan oli pienimuotoista, mutta tulosten perusteella voitiin päätellä esimerkiksi se, että antroposofiaan liittyvistä asioista kirjoittaminen on lisääntynyt, ja että viime aikoina on ollut suosittua kirjoittaa antroposofiasta osana länsimaisen esoterian kenttää.