Pikkuisen voisi kertailla erityisesti alkukirjaimien kirjoittamista : Luokanopettajaopiskelijoiden palaute sanelukirjoituksista
Aaltonen, Antti (2023-10-31)
Pikkuisen voisi kertailla erityisesti alkukirjaimien kirjoittamista : Luokanopettajaopiskelijoiden palaute sanelukirjoituksista
Aaltonen, Antti
(31.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146866
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146866
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen luokanopettajaopiskelijoiden antamaa palautetta oppilaiden
sanelukirjoituksista. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2019, ja se koostuu 60:stä
luokanopettajaksi opiskelevan kirjoittamasta arviosta. Palautteen analysoinnissa käytän
Svinhufvudin (2016) esittämää kirjoittamisen palautteen analysointia varten laatimaa mallia,
joka pohjautuu Straubin & Lundfordin (1995) tutkimukseen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista palautetta luokanopettajaopiskelijat
peruskoulunsa päättäneiden oppilaiden sanelukirjoituksista antavat ja mitä palaute koskee.
Aineisto on analysoitu hyödyntäen NVivo 12 Plus -ohjelmaa, joka on tarkoitettu laadulliseen
tekstianalyysiin.
Tarkastelen sisällönanalyysin keinoin, millaista palautetta luokanopettajaopiskelijat oppilaiden
sanelukirjoituksista antavat. Tutkin kielellisiä keinoja, joilla palautetta muotoillaan
positiivisiksi ja negatiivisiksi evaluaatioiksi. Lisäksi tarkastelen palautteiden sisältämien
muutosehdotusten eli käskyjen, neuvojen ja kehotusten sekä kysymysten kieltä.
Diskurssinanalyysin keinoin selvitän, mitä palautteet tekstissä koskevat. Palautteen kohteista
tarkastelen paikallisia kommentteja, joista tarkemmin oikeakielisyyttä ja konventioita koskevia
palautteita. Lisäksi tarkastelen tekstinulkoisia kommentteja. Analysoin myös kolmea
tapausesimerkkiä, joissa pureudutaan kokonaisiin, useista palautteista rakentuviin arvioihin.
Tulokset osoittivat, että palautetta muotoillaan runsaammin positiivisiksi kuin negatiivisiksi
evaluaatioiksi, mihin ovat päätyneet myös Kauppinen ja Hankala (2013). Huudahduslauseet,
positiiviset adjektiivit sekä intensiteettisanat näyttävät tunnusomaisilta positiivisille
evaluaatioille. Negatiivisille evaluaatioille tunnusomaisia piirteitä ei tutkimuksessa nouse esiin.
Muutosehdotuksista käskyt ovat aina joko imperatiivialkuisia tai sisältävät välttämättömyyttä
ilmaisevia modaaliverbejä. Neuvot ja kehotukset puolestaan sisältävät konditionaalimuotoisen
verbin tai mahdollisuutta ilmaisevan modaaliverbin. Muutosehdotusten eri kategorioita
näyttäisi siis ilmaistavan tunnusomaisten kielenpiirteiden perusteella.
Tutkimus herättää pohtimaan kielellisten havaintojen lisäksi arviointien yhdenmukaisuutta ja
linjakkuutta. Kirjoittamisesta annettava palaute on pääosin kattavaa ja opetussuunnitelman
hengen mukaista, mutta erityisesti kiitettäväksi ja erinomaiseksi arvioiduissa teksteissä välillä
niukkaa. Palautteen syvyys ja laajuus on aina myös palautteenantajasta ja tilanteesta
riippuvaista.
sanelukirjoituksista. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2019, ja se koostuu 60:stä
luokanopettajaksi opiskelevan kirjoittamasta arviosta. Palautteen analysoinnissa käytän
Svinhufvudin (2016) esittämää kirjoittamisen palautteen analysointia varten laatimaa mallia,
joka pohjautuu Straubin & Lundfordin (1995) tutkimukseen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista palautetta luokanopettajaopiskelijat
peruskoulunsa päättäneiden oppilaiden sanelukirjoituksista antavat ja mitä palaute koskee.
Aineisto on analysoitu hyödyntäen NVivo 12 Plus -ohjelmaa, joka on tarkoitettu laadulliseen
tekstianalyysiin.
Tarkastelen sisällönanalyysin keinoin, millaista palautetta luokanopettajaopiskelijat oppilaiden
sanelukirjoituksista antavat. Tutkin kielellisiä keinoja, joilla palautetta muotoillaan
positiivisiksi ja negatiivisiksi evaluaatioiksi. Lisäksi tarkastelen palautteiden sisältämien
muutosehdotusten eli käskyjen, neuvojen ja kehotusten sekä kysymysten kieltä.
Diskurssinanalyysin keinoin selvitän, mitä palautteet tekstissä koskevat. Palautteen kohteista
tarkastelen paikallisia kommentteja, joista tarkemmin oikeakielisyyttä ja konventioita koskevia
palautteita. Lisäksi tarkastelen tekstinulkoisia kommentteja. Analysoin myös kolmea
tapausesimerkkiä, joissa pureudutaan kokonaisiin, useista palautteista rakentuviin arvioihin.
Tulokset osoittivat, että palautetta muotoillaan runsaammin positiivisiksi kuin negatiivisiksi
evaluaatioiksi, mihin ovat päätyneet myös Kauppinen ja Hankala (2013). Huudahduslauseet,
positiiviset adjektiivit sekä intensiteettisanat näyttävät tunnusomaisilta positiivisille
evaluaatioille. Negatiivisille evaluaatioille tunnusomaisia piirteitä ei tutkimuksessa nouse esiin.
Muutosehdotuksista käskyt ovat aina joko imperatiivialkuisia tai sisältävät välttämättömyyttä
ilmaisevia modaaliverbejä. Neuvot ja kehotukset puolestaan sisältävät konditionaalimuotoisen
verbin tai mahdollisuutta ilmaisevan modaaliverbin. Muutosehdotusten eri kategorioita
näyttäisi siis ilmaistavan tunnusomaisten kielenpiirteiden perusteella.
Tutkimus herättää pohtimaan kielellisten havaintojen lisäksi arviointien yhdenmukaisuutta ja
linjakkuutta. Kirjoittamisesta annettava palaute on pääosin kattavaa ja opetussuunnitelman
hengen mukaista, mutta erityisesti kiitettäväksi ja erinomaiseksi arvioiduissa teksteissä välillä
niukkaa. Palautteen syvyys ja laajuus on aina myös palautteenantajasta ja tilanteesta
riippuvaista.