”Se ei riitä, että työhyvinvointia johtaa, vaan sitä tulee sanoittaa”: Rehtorien näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta ja opettajien työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä koulussa.
Mäkinen, Milla; Voipio, Anni (2023-10-23)
”Se ei riitä, että työhyvinvointia johtaa, vaan sitä tulee sanoittaa”: Rehtorien näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta ja opettajien työhyvinvointia edistävistä toimenpiteistä koulussa.
(23.10.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231108143595
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231108143595
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää työhyvinvoinnin edistämisestä ja sen johtamisesta kiinnostuneiden suomalaisten rehtorien näkemyksiä työhyvinvoinnin johtamisesta rehtorin työssä. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, millaisia opettajien työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä rehtorien johtamissa kouluissa on toteutettu. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on todettu rehtorien työhyvinvoinnin johtamisen vaikuttavan opettajien työhyvinvointiin, joka taas vaikuttaa muun muassa oppilaiden kouluhyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Tämän takia aihetta on tärkeää tutkia lisää.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui 10 suomalaisessa koulussa työskentelevää rehtoria. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina kevään 2023 aikana. Haastattelusta saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti teemoitellen ja tyypitellen. Analyysin loppuvaiheessa hyödynnettiin myös teoriaohjaavaa analyysiä, jotta saadut tulokset pystyttiin liittämään aiempaan tutkimustietoon.
Haastatteluissa saaduissa tuloksissa rehtorit korostivat työhyvinvoinnin johtamisen monipuolisuutta sekä arjen työhyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä. Johtamiseen nähtiin kuitenkin vaikuttavan esimerkiksi ajalliset ja taloudelliset resurssit sekä työyhteisön jäsenten eroavaisuudet. Rehtorit kertoivat yleisimmiksi heidän toteuttamikseen työhyvinvointia edistäviksi toimenpiteikseen muun muassa arjen läsnäolon, työhyvinvoinnin seuraamisen, erilaiset aktiviteetit sekä opetusympäristöstä huolehtimisen. Rehtorit kertoivat saavansa tukea työhyvinvoinnin edistämiseen opettajakunnalta, rehtorikollegoilta, kunnan palveluista sekä mediasta.
Tuloksista voidaan päätellä, että tutkimukseen osallistuneet rehtorit pitävät työhyvinvoinnin johtamista tärkeänä ja haluavat panostaa siihen. Erityisesti rehtorin ominaisuuksien ja taustan vaikutusta työhyvinvoinnin johtamiseen on kuitenkin tärkeää tutkia tulevaisuudessa, jotta työhyvinvoinnin johtamista voidaan kehittää edelleen. Arjen työhyvinvointitoimenpiteiden merkitys työhyvinvoinnin johtamisessa on tärkeää huomioida, sillä opetusalan työajat ja -tehtävät eivät esimerkiksi mahdollista työpäivän aikana järjestettäviä aktiviteetteja. Näin ollen rehtoreille suositellaan etenkin arjen hyvinvointiin panostamista opettajien työhyvinvoinnin edistämiseksi, esimerkiksi sanoittamalla työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimia ja panostamalla työilmapiirin viihtyisyyteen. Lisäksi tutkimustulosten valossa rehtoreita kannustetaan kehittämään omaa johtajuuttaan esimerkiksi lisäkouluttautumalla, sillä voidaan todeta, että kaikki esihenkilön toiminta vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin. Edistämällä opettajien työhyvinvointia voidaan turvata oppilaiden kouluhyvinvointi.
Avainsanat: työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, työhyvinvoinnin edistäminen, työhyvinvointivastuu, työhyvinvointitoimenpiteet, työhyvinvointi opetusalalla, opettaja, rehtori
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui 10 suomalaisessa koulussa työskentelevää rehtoria. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina kevään 2023 aikana. Haastattelusta saatua aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti teemoitellen ja tyypitellen. Analyysin loppuvaiheessa hyödynnettiin myös teoriaohjaavaa analyysiä, jotta saadut tulokset pystyttiin liittämään aiempaan tutkimustietoon.
Haastatteluissa saaduissa tuloksissa rehtorit korostivat työhyvinvoinnin johtamisen monipuolisuutta sekä arjen työhyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä. Johtamiseen nähtiin kuitenkin vaikuttavan esimerkiksi ajalliset ja taloudelliset resurssit sekä työyhteisön jäsenten eroavaisuudet. Rehtorit kertoivat yleisimmiksi heidän toteuttamikseen työhyvinvointia edistäviksi toimenpiteikseen muun muassa arjen läsnäolon, työhyvinvoinnin seuraamisen, erilaiset aktiviteetit sekä opetusympäristöstä huolehtimisen. Rehtorit kertoivat saavansa tukea työhyvinvoinnin edistämiseen opettajakunnalta, rehtorikollegoilta, kunnan palveluista sekä mediasta.
Tuloksista voidaan päätellä, että tutkimukseen osallistuneet rehtorit pitävät työhyvinvoinnin johtamista tärkeänä ja haluavat panostaa siihen. Erityisesti rehtorin ominaisuuksien ja taustan vaikutusta työhyvinvoinnin johtamiseen on kuitenkin tärkeää tutkia tulevaisuudessa, jotta työhyvinvoinnin johtamista voidaan kehittää edelleen. Arjen työhyvinvointitoimenpiteiden merkitys työhyvinvoinnin johtamisessa on tärkeää huomioida, sillä opetusalan työajat ja -tehtävät eivät esimerkiksi mahdollista työpäivän aikana järjestettäviä aktiviteetteja. Näin ollen rehtoreille suositellaan etenkin arjen hyvinvointiin panostamista opettajien työhyvinvoinnin edistämiseksi, esimerkiksi sanoittamalla työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimia ja panostamalla työilmapiirin viihtyisyyteen. Lisäksi tutkimustulosten valossa rehtoreita kannustetaan kehittämään omaa johtajuuttaan esimerkiksi lisäkouluttautumalla, sillä voidaan todeta, että kaikki esihenkilön toiminta vaikuttaa opettajien työhyvinvointiin. Edistämällä opettajien työhyvinvointia voidaan turvata oppilaiden kouluhyvinvointi.
Avainsanat: työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, työhyvinvoinnin edistäminen, työhyvinvointivastuu, työhyvinvointitoimenpiteet, työhyvinvointi opetusalalla, opettaja, rehtori